sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Rally-toko

Tänään käytiin ensimmäisen kerran rally-tokossa. En meninannut ensin löytää koko paikkaa, vaikka olinkin googlemapista reitin katsonut. Oli sen verran outo rakennus, että tuli ajettua pari kertaa ohi, ennen kuin tajusin mihin pitää mennä.

Kavereina kurssilla on kaksi narttua, kultainennoutaja Fiona ja labradorinnoutaja Susu. Olivat oikein kivoja koiraneitejä, Fiona oli tosi innostunut kaikesta ja Susu oli ihanan rauhallinen. Molemmat olivat käyneet jo aikaisemmin Välkyn kursseilla ja tunsivat toisensa.

Kurssi oli sisätilassa ja Nero ei olisi millään halunnut mennä sisään. Aluksi sitä vähän pelotti olla, mutta kun päästiin tekemään tehtäviä, niin rentoutui. Siitä huomasi ihan selvästi, kun ei enää ollenkaan pelottanut, nimittäin alkoivat hajut ja muut jutut kiinnostaa enemmän kuin niiden tehtävien tekeminen.

Aluksi tehtiin rataa, jolla oli yhdeksän kylttiä. Alku, jossa koira istuu aina vasemmalla puolella. Juosten, mikä tarkoitti seuraamista juosten. Normaalisti/hitaammin, eli jatkettin seuraamista. Käännös 270°, eli käännyttiin vasemman kautta ja jatkettiin oikealle. Seuraavana oli 90° oikealla, eli käännyttiin oikealle. Pujottelu aloitettiin oikealta puolelta ja tehtiin niin, että myös itse pujoteltiin ne neljä tötsää. Sitten tuli u-käännös, jossa käännyttiin taas vasemman kautta. Sen jälkeen tuli stop-istu-maahan, mikä nyt selittää itsensä. Lopuksi jatkettiin matkaa ja maalin ohi vain käveltiin normaalisti. Koko rata oli tarkoitus suorittaa kevyessä seurannassa, eli ei niin intenssiivistä kuin tokon seuraaminen.

Tehtiin vuorotellen rataa, kun muut istuivat odottamassa sivummalla. Nero tuli alun aina oikein nätisti, ollaan seuraamista harjoiteltu enemmänkin. Myös käännös vasemman kautta on meille selvästi helpompi kuin oikean kautta. Oikealle käännyttäessä karkaa turhan kauas, samoin pujottelussa. Tosin ei oltu ennen tehty pujottelua tuollaisilla tötsillä ja todella nopeasti se parani. U-käännöksessä käännyin itse turhan nopeasti muutaman kerran ja astuin koiran päälle. Sain ohjeen hidastaa hieman ennen käännöstä, ja nyt kun miettii niin varmaan pari askelta enemmän käännökseen minun osaltani auttaisi myös asiaa. Istuminen sujuu hyvin ja maahan menokin parani joka kerta. Siinä sain ohjeeksi, että antaa koiran maata kauemmin: pitäisi itse pystyä laskemaan hitaasti kolmeen. Loppu seuraus meni hyvin, koska odotti jo kovasti palkkaa. Palkkaan siis leluilla, koska Nero motivoituu tekemään sillä tavalla paremmin. Aluksi oli käytössä narupallo ja lopuksi otin käyttöön sinisen kumipallon, joka on yksi parhaimmista leluista ikinä.

Tämä rata toistettiin viitisen kertaa ja sitten vaihdettiin. Juoksemisen tilalle tuli hitaasti, eli seuraamista hitaammin kuin normaalisti. Käännökset tehtiin samalla tavalla kuin ensimmäisessä radassa, mutta pujottelun tilalle tuli 1-2-3-istuminen. Eli pyydettiin koira istumaan, otettiin yksi askel, jonka jälkeen taas istumaan, kaksi askelta - istumaan ja vielä kolme askelta ja istumaan ja sitten jatkettiin normaalisti. Taas käännös normaalisti, mutta seuraavana liikkeenä oli liikkeestä maahan meno, jonka jäkeen jatkettiin maaliin.

Meillä tuo istumiskyltti meni ihan hyvin, välillä istui vähän vinoon, mutta ei nyt mitenkään pahasti. Täytyisi harjoitella tätä vaikka peilin edessä, että näkisi heti onko koira vinossa vai ei. Liikkestä maahan meno oli melkoisen vaikeaa ja sitä täytyy harjoitella eniten. Lopussa kun minulla oli pallo taskussa ja kumarruin antamaan käsimerkin, Nero jotenkin kummasti olikin siellä taskulla katsomassa josko sen pallon saisi jo. Oppi siis liian nopeasti, että maahan menon jälkeen pian saa sen pallon.

Kaiken kaikkiaan olen ihan tyytyväinen. Nero keskittyi minuun häiriön alaisena, eikä muutenkaan alun arkailuja enempää välittänyt siitä, missä oltiin tai muista koirista. Ihmisiä ei huomioinut melkeimpä ollenkaan, mitä nyt kävi katsomassa että mitä se kurssiohjaaja juo. Seuraamista haluaisin tiiviimmäksi ja enemmän kontaktia mukaan. Tahtoisin myös, että olisi vähän innostuneempi/aktiivisempi tekemisessä, joten ensi kerralla otan kyllä kunnon juuttikangas patukan mukaan. Sitä on helppo pitää kainalossa ja palkata sen avulla. Kotiläksyksi saatin maahan menon harjoittelua sekä liikkeestä ja istumisesta ja sitä tehdään. Tosin edelleen etusijalla ovat seuraaminen ja kontakti, luoksetulo ja paikalla olo sekä muut arkielämässä enemmän tarvittavat taidot.

Loppuun vielä pari kuvaa, ei tältä päivältä, mutta vanhempia kuvia, jottei nyt pelkkää tekstiä ole koko postaus.

Molempien vauvakuvat

Nero kun ensimmäistä kertaa nähtiin

Nalle terassin sohvalla

Kyllä ne vielä tänäkin vuonna tulee :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti