Maailman mahtavin mönjäkoira

Pieni väsy hoidon jälkeen.

Sora kävi tänään tosiaan osteopaatilla. Rintaranka oli jumissa, samoin molemmat olat. Olivat jopa tosi jumissa. Muuten ei mitään ihmeellistä löytynyt. Ei merkkiäkään siitä, että se olisi jäänyt viisi päivää sitten auton alle. Noita olemassa olevia jumeja tönäisy ei ole varmasti auttanut, mutta ei se ole niitä yksinään aiheuttanutkaan.


Sora hoidettiin pöydällä ja lopuksi vähän lattialla. Lattialla selvisi ettei se nyt niin jumissa ollutkaan, kunhan oli laittanut kaikin voimin vastaan pöydällä. Huoh. Kiva ettei ole jumissa, mutta ihan oikeasti, eikö voisi rentoutua. Eli toisin sanoen, Sorpan kroppa oli täysin samassa jamassa kuin yleensäkin. Ihme koira.

Tämä video kuvastaa hyvin tämän päivän mietteitä tosta koirasta. Alkaen kohdasta 1.30.

Matkalta tarttui mukaan myös uusi hihna Soralle. Sillähän on vähän turhan pitkä nahkahihna, jota en todellakaan käytä sateella tai märällä, eli tällä hetkellä en ikinä. Sen lisäksi sillä on käytössä edelleen sama pentuhihna kuin alusta asti. Raukka on joutunut kärsimään solmuisessa rikkinäisessä Neron vanhassa 150cm lyhyessä huonossa hihnassa ja eilen päätin, että ehkä sille voi ostaa uuden, kun ikääkin on kohta jo kolme. Ostin sitten D&Cn pinkin grippi hihnan. Yhden kerran kokeilulla tykkään! Hyvä pito ja kivan pituinen, ihanan värinen ja bgb-lukko, joten enempää ei ehkä voi toivoa. Haluaisin vielä 3m monitoimihihnan, johon saisin tarvittaessa kaksikin koiraa kiinni. Täytyy vaan varmaan odottaa siihen seuraavaan koiraan asti, jotta tietää minkä levyisen ottaa... :D

Nerolla oli taas tiistaina uinti. Ja taas oli ihan superkivaa! Jaksaminenkin paranee koko ajan. Tällä kertaa se ui ihan kevyesti 20 minuuttia putkeen ja vasta siinä kohtaa alkoi vähän vauhti hidastua. Silti se ui loppuun asti hyvin. Takajalat teki hyvin töitä ja joka kerta loikkasi altaaseen.

Aa(llo)n harjalla

Nero kävi taas tiistaina uimassa. Toi oli kolmas kerta ja nyt se jaksoi uida jo melkein koko puolituntisen yhteenmenoon, kun ekalla kerralla väsähtäminen tapahtui parissakymmenessä minuutissa. Turkin vähentymisellä on varmasti osuutta asiaan, mutta selkeästi on taas tekniikka muistunut mieleen ja kuntokin parantunut.

On kyllä kivaa, että ollaan saatu porukka kasaan ja uiminen on mahdollista. Nerppa on aivan innoissaan, kun lähdetään kahdestaan ja päädytään uimalaan. Allas on ainoa paikka, missä sille heitetään mitään, joten riemu on välillä ylitsevuotavaa. Vähän jänskättää aina välillä kun kierrokset nousee, että se liukastuu pahemmin, mutta antaa toisen intoilla.

Soran kanssa aksattiin taas sunnuntaina ja meni aikas kivasti. Tehtiin pientä pyöritys pätkää, johon kivoja linjoja ja hyvää asennetta. Lisäksi tehtiin keinulle persjättöjä ja takaaleikkauksia. Kummankaan kanssa ei mitään ongelmaa, vaan Sora tekee keinun edelleen juuri niin kuin se on sille opetettu. Se siis juoksee täysiä oikeaan kohtaan ja lähtee liikkeelle, kun keinu on pamahtanut maahan. Helppoa ja nopeeta.

Myös aalle tehtiin pari toistoa, jotta joskus päästäisiin kisaamaan agilityradoillekin. Jostain bongasin juoksuaalle neuvon, että laitetaankin pumpperi heti aan harjanteen jälkeen, jotta koira joutuu venyttämään jo ensimmäistä laukkaa, mistä automaattisesti seuraa toisen laukan paremmin paikalleen osuminen. Se toimi! Ja vielä sairaan hyvin. Sora venytti aan yli ponnistavan laukan jo niin pitkälle, että toinen laukka osui erittäin hyvään kohtaan kontaktille. Jokaisella suorituksella. Aa myös näytti paljon luonnollisemmalta ja helpommalta, koska laukkojen kohtia ei oltu pakotettu, vaan Sora sai hakea niitä enemmän itse. Parasta tässä on, että oikeastaan korjaus on vauhdin lisäämistä. Toivottavasti ei ollut vain yhden kerran juttu, vaan toimii jatkossakin ja päästäisiin kääntymään ja hävittämään pumpperi kokonaan!

Paljon kivaa tekemistä

Pari päivää on tullut juostua paikasta toiseen ihan urakalla. Viikonlopun vietin Kirkkonummella kokoushotelli Majvikissa kasvattajan peruskurssilla. Olen jo pari vuotta miettinyt käyväni kurssin ja nyt osui saumaan, jolloin oli oikeasti mahdollista osallistua. Oli kyllä ainakin minulle hyödyllinen ja mielenkiintoinen kurssi. Paljon oli tuttua asiaa ja ihan maalaisjärjellä ajateltavia, mutta hirveästi myös uutta. Kasvatuksen taustat (terveystutkimukset, geenit, eettiset asiat, JTO) olivat aikalailla hallussa, mutta käytännön tuntemus ontui. Mutta nyt on siitäkin paljon tietoa!

Lähinnä kävin kurssin yleissivistävinä opintoina, mutta seuraava koira voisi olla sijoituspentu ja haluan mahdollisimman paljon tietoa kaikesta. (Ja onhan se pakko myöntää, että monta erilaista hienoa kennelnimeä on mietitty, vaikkei edes rotua ole vielä päätetty :D) Se mikä minua vähän jopa järkytti, oli etteivät montakin pentuetta jo kasvattaneet ihmiset olleet koskaan kuulleet jalostuksentavoiteohjelmasta. Itse olen lukenut shelttien, perrojen, bortsujen, aussejen ja kelpien JTOt kokonaan ihan pelkästä mielenkiinnosta ja saadakseni lisää tietoa roduista. Jotenkin omituista, että ihmiset, joilla on jo ollut pentueita eivät ole kiinnostuneita asiasta. Ei vaan ymmärrä.

Sunnuntain treeneissä käytiin tekemässä Soran kanssa puomia. Naksuttelin alastuloa ja koko ajan parani. Nostin koiran puomille. Jos se saa itse juosta puomille ja pyörähtää ympäri, Sorppa osaa, mutta toi hahmotus on vielä hankalaa. Oma liike vaikuttaa vissiin vielä jonkun verran. Pysähtyminen on hankalaa, jos itse jatkan matkaa. Kuulemma pysähdyin aina samassa kohtaa ja otin saman verran askeleita puomin loppumisen jälkeen. Pitää ottaa huomioon myös omalla ajalla treenatessa. Tehtiin myös etupalkalla, koska oli koutsi auttamassa. Eiköhän se sen joskus opi, jos vaan tehdään.

Maanantaina oltiin Soran kanssa Timo Rannikon koulutuksessa, mutta kirjoitan siitä oman postauksen, kunhan vaan saan videon editoitua.

Tiistaina Nero pääsi ensimmäistä kertaa uimaan! Pieni perro meinasi kokonaan revetä, kun lähdettiin ihan kahdestaan ja vielä kun päädyttiinkin uimalaan. Hyvin Nerppa ui ja kivaa sillä tuntui olevan. Sai juosta ensimmäistä kertaa pallon perässä kuvien jälkeen ja sen kyllä huomasi. Söpsönen pieni hassu koira ♥ Jolla on muuten aivan valtavasti karvaa. Uimavauhtiin karvan määrä vaikutti selvästi, mutta olipahan parempi lihaskuntotreeni :D Hauskaa oli!