Taas on aksattu ja kisattu ja pohdittu

Lauantaina 2.5 oltiin Soran kanssa kisaamassa Purinalla kolme agilityrataa. Kaikki startit olivat hallissa sisällä, mikä oli ihan kiva juttu, sillä koko päivä satoi enemmän ja vähemmän vettä. Tosiaan edellisten treenien rengasongelmat aiheuttivat etukäteen pieniä sydämentykytyksiä. Tällä kertaa tavoitteina oli onnistunut puomi ja keinu sekä se rengas. Tuomarina oli Sari Mikkilä, joka oli kyllä todella mukava tuomari. Radatkin olivat kokonaisuudessaan oikein mentäviä.

Ensimmäisellä radalla tehtiin meidän agilityuran ensimmäinen virallinen tulos! Wohoo. Kaksi mokaa kepeillä, joten kympin kanssa ulos radalta. Rata tuntui oikein kivalta, mitä nyt enää muistan. Etemä oli 3,15m/s, joten siinä suhteessa löytyy vielä runsaasti parannettavaa. Valitettavasti tätä rataa ei saatu videolle, sillä tukijoukot saapuivat paikalle vähän myöhemmin.

Toisella radalla tuli taas kepeille virheitä ja lentokeinu, jonka uusin ja siitä hylly. Kepeille asti rata tuntui tosi kivalta ja sekä aa että puomi näyttävät tosi kivoilta.

Kolmannelle radalle mietin sitten urakalla, että mistä ihmeestä ne keppivirheet johtuivat. En keksinyt mitään järkevää syytä, paitsi kierrosten nouseminen ja sitä kautta keskittymisen katoaminen. Täytyy vaan treenata enemmän. Sitten mietin, että millä tavalla viimeiseen starttiin voisin vaikuttaa asiaan ja päätin, että josko jätän Soralle vähän enemmän tilaa suorittaa. No lopputulos oli kepeille eli toiseksi viimeiselle esteelle asti tosi kiva rata ja vielä puhdas sellainen. Keppejä tehtiin sitten useampaan kertaan. Lievästi ketutti. Mutta elämä on. Näin jälkeen päin huomasin, että ollaan saatu tältäkin radalta tulos, mutta se ei tosiaan ole mikään juhlimisen arvoinen tulos :D

Kisojen jälkeen on tosiaan treenailtu keppejä sekä takapihalla että maanantain treeneissä. Koko ajan paranee, mutta toki niissä on vieläkin tekemistä. Mutta kyllä Soran pitäisi ne osata ainakin tuohon ykkösluokan tasoon suhteutettuna.
Kisapäivän paras anti oli ehdottomasti se, että Jedi mitattiin miniksi! Ihan huippua ja pääsee Jannikakin taas kisaamaan.

Maanantain treeneissä tehtiin yllä olevaa rataa. Teemana kauko-ohjaus. Yllättävän hyvin onnistui Sorpan kanssa  putkeen ohjaamiset myös puomi toiselta puolelta. Pienellä hiomisella tehtiin radasta pysähtynyttä kontaktia vaille nolla. Sipuli tuli tosiaan muutaman kerran läpi puomista, mihin saattoi vaikuttaa aurinko, joka paistoi juuri puomin suuntaisesti niin, että puomi näytti jatkuvat siellä missä alastulo oli. Tehtiin myös pitkästä aikaa puista ja kovempaa puomia. Saatiin kuitenkin oikein nättejä 2on2off asentoja.

Toisella puolella oli rallirata, jossa oli sekä rengas että keinu. Tehtiin oikein matalilla rimoilla, että saatiin mahdollisimman paljon vauhtia. Huippuhyviä keinuja ja paljon vauhtia, tavoite saavutettu! Torstaina ja lauantaina mennään kisaamaan ja sitten taas katsellaan, mihin seuraavaksi keskitytään :D

Maanantai-iltaan mahtui myös ikävämpi puoli. Tulin treeneistä kotiin ja tein temppuja Neron kanssa. perus istu-maahan vaihtoja ja kuolemista, kierimistä, ryömimistä ja niin edelleen. Käskin sitten Neron kuolemaan ja vapautin sen. Nerpan henkiin herääminen ei ole mikään hidas, vaan se tekee ninjahypyn kyljeltään jaloilleen. Tämä liike oli sitten vähän liikaa ja ylös päästyään Nerppa piti oikeaa takajalkaa suorana taakse päin eikä varannut sille painoa. Samantien meni takaisin kyljelleen. Hieroin vähän oikeaa reittä ja koukistin jalkaa, jolloin lonkka meni ilmeisesti takaisin paikalleen. Kyllähän se taas säikäytti ja pisti miettimään. Lopun alun fiilis tuli, mutta katsellaan taas päivä kerrallaan.

Mikä on tää jatkuva hyvä aksafiilis?

En tiedä, oliko se loma vai jo aikaisempi tietoinen asenteen muutos, mutta meillä oli taas ihan superkivat aksatreenit! Tuossa välillä jo tuntui, ettei koko lajissa ole mitään järkeä ja tuli mietittyä, että kuka hullu tätä tekee. En osannut nähdä Sorassa kuin sen, ettei se tee samalla intensiteetillä, vauhdilla ja tahdolla kuin Nero. Viime kesän jälkeen on ollut välillä todella turhauttavaa, kun ei voinutkaan jatkaa osaavan oikeasti kolmosiin valmiin Nerpan kanssa. Kisarutiinien harjoittelu uuden koiran kanssa, taitotaso, kontaktit ja sitten vielä se, ettei Soraa vaan ole kiinnostanut samalla tavalla ovat kaikki olleet vähintään kertaalleen (useammin) suhteellisen lannistavia juttuja. Kaikista tyhmintä on ollut jättää Nero kerta toisensa jälkeen kotiin, vaikka se niin kovasti tahtoisi.

Mutta nyt on kivaa! Sora tekee hyvin ja juoksee ja on innoissaan. Se näyttää oikeasti siltä, että vitsi agility on hauskaa, mikä on tietenkin kaikista tärkeintä tässä tai missä tahansa muussakin koiraharrastuksessa. Koiralla pitää olla kivaa ja sen pitää olla motivoitunut, muuten missään ole mitään järkeä. Tekemisen täytyy olla myös ohjaajalle mielekästä, koska harrastamisen, tekemisen ja hauskanpidon vuoksi agilitya pitäisi harrastaa.

Kepeiltä harjoiteltiin pois päin käännöstä putkeen. Pienen hinkkauksen jälkeen toimi ihan kivasti, joskin Soran keppejä pitää vahvistaa vielä paljon. Puomi oli oikein hyvä, jokaisella kerralla. Sopuli tiesi mihin juosta ja missä pitää pysähtyä.

15-16 ja 16-17 välit ohjasin alkuun takaaleikkauksilla, kunnes totesin että hyvin ehtii tekemään myös persjätön. Ensin tein vain ensimmäiseen puolenvaihtoon persjätön ja toiseen takaaleikkauksen, mutta vähän paremmalla lähetyksellä ja kunnon liikkeellä sain ihan helposti tehtyä molempiin väleihin persjätön. Toimi kyllä tosi hyvin. Lopussa vielä leijeröin kepit ja käänsin putkijarrun ja pakkovalssin avulla vielä viimeiselle esteelle.

Niin kuin ylempänä sanoin, jäi tosi hyvä fiilis. Ajattelin että josko tässä nyt oikeasti suuntaisi taas sinne kisoihin. Ensi sunnuntaina on vielä treenit, joten yritetään päästä tekemään aata ja maanantaina on sitten hallimestikset.

Superia

Sunnnuntaina pyöriteltiin tällaisella radalla. Oli hauska rata ja tehtiin Soran kanssa pitkästä aikaa melkein nolla. Ainoa kohta mikä tökki oli 4, kun Sorppa jäi katsomaan maassa olevaa teippiä. Valssasin kepeille, jotta sain koiralle kivemman linjan. 3-6 väliä kokeiltiin useammalla eri tavalla. Tein sen ensin niistolla, koska ne tuntuvat Soran kanssa kaikista luonnollisimmalta. Tehtiin myös pakkovalssilla ja saksalaisella. Pakkovalssi toimi kivasti, mutta saksalaista en osaa itse toteuttaa niin, että se olisi mitenkään järkevä tai hyvä ohjaus. Kellotettiin kaikki vaihtoehdot ja kaikista tulos oli kymmenyksen sisällä, joten ainakin tässä kohtaa voi hyvin valita sen ohjauksen mikä tuntuu helpoimmalta. Japanilaista olisi vielä ehkä voinut koittaa.

Pituudelta käänsin valssilla, 13 valssilla, 14 vedolla, putkeen lähetys ja valssaten loput. Päästiin ainakin treenaamaan valsseja :D Sora ei välittänyt ansaesteistä ollenkaan, vaan meni aina juuri sinne mihin ohjasin. Tehtiin siis alkuun se meidän melkein nolla ja oli pituudelta asti melkoista pelastelua ja kalastelua, mutta silti ilman virheitä. Myöhemmin hinkattiin vähän ajoituksia ja meni tosi kivasti. Treeneistä jäi hirmu hyvä fiilis ja oli kivaa ja jee!

Lomailua ja kivat treenit

Pieni päivittely tauko, kun karkasin lomalle Kuusamoon. Kaverini muutti sinne viime kesänä vanhalle maatilalle, jota hän alkoi miehensä kanssa kunnostaa. Tällä hetkellä Wanhan Raatesalmen vierastalo alkaa olla valmis ja pihassa on 8 islanninhevosta ja kanalassa kanoja sekä kukko. Pian ovet avautuvat ilmeisesti myös asiakkaille, mutta muutaman kuvan saatte nähdä :) Koirat jätin kotiin, koska lensin takaisin.

Freyr aka lempeä jätti

Vanha navetta eli talli ja kanala

Päärakennus

Koko heppalauma

Somadis

Hásteinn

Yhdet aksatreenitkin ollaan ehditty Soran kanssa tehdä. Rata oli mun ja Jannikan suunnittelema juoksurata, joka oli tosi hyvä idea suunnitellessa, mutta toteutus osa vähän ontui? :D

Vähän jouduttiin muokkaamaan rakentaessa, joten ohjaukset oli järkevämpi tehdä myös jotenkin muuten kuin miltä tässä näyttää. Kakkosen ohjasin pakkovalssilla, nelosen ja vitosen niistoilla. Aa ei jostain syystä toiminut kunnolla, joten sitä treenaillaan taas. Pumpperi oli jälleen harjan takana, mutta vähän turhan alhaalla.

Yritin alkuun ohjata 8-10 keskeltä kenttää niin, että olisin tehnyt japskin ysille, mutta sen ajoittaminen + estekulma eivät oikein toimineet. Joten kokeilin ysiä niistolla seinän puoleisen siivekkeen kautta, mutta sitten en ehtinyt millään ohjaamaan 11. Joten vaihdoin puolta ja teinkin ysille saksalaisen. Kun siihen sain itse hyvän ajoituksen ja lähdin liikkeelle reippaasti, ehdin ohjaamaan ihan kivasti myös 11 takaakierron. Ohjasin sen oikealla kädellä ja Sora haki aika kivasti takaa myös kauempaa, joskin vauhti kärsi.

Ja sitten päästäänkin aiheeseen putki aa erottelu. Tiedän, että ollaan tehty tosi paljon aata ja siitä on saatu paljon palkkaa, mutta ihan oikeasti. Sora lukitsi putken ja sen kuono oli jo suunnilleen putkessa, mutta heti kun lähdin liikkeelle, se hyppäsi aalle. Meinasi huumori jossain vaiheessa loppua, mutta onneksi saatiin myös onnistumisia, kun ei otettu vauhtia. 14-15 välissä olisin tehnyt takaaleikkauksen ja teinkin, koska halusin harjoitella sitä. Takaaleikkaukset menevät ehdottomasti treenilistalle. Harvemmin niitä käytän, mutta joihinkin kohtaan ne vaan ovat sopivempia ja turvallisempia.

18-21 olisin halunnut ohjata niin, että esteet olisivat koko ajan vasemmalla puolella, mutta jostain syystä Sora ei halunnut tehdä millään päällejuoksua. Tai siis teki, mutta heti jos lähdin vähääkään ajoissa liikkeelle, se jätti koko 18 aidan välistä. Jos taas odottelin enemmän 18-19 linja ei ollut tarpeeksi hyvä. Palkattiin muutamaan kertaan 18 ja vähän parani. Okserissa ei ollut mitään ongelmaa.

Treenit kaiken kaikkiaan oli tosi kivat. Sora teki hyvällä asenteella ja tossa radassa olisi ollut enemmänkin hiottavaa. Ainoa huono juttu oli, että oma kunto loppui ja Sipulin vauhti loppui. Mutta siihen nyt on teoriassa helppo ratkaisu, joskin käytäntö voi olla tuskan takana. Täytyy vaan alkaa lenkkeilemään tai ylipäätään kuntoilemaan vähän enemmän. Soralle ehkä vähän lisää voimaa ja molemmille lisää sitä kuntoa ja varsinkin ratakuntoa.

Loppuun saatte vielä nukkuvan Sopulin ♥

Mikä ero fiiliksessä

Edellisen viikon sunnuntaina tehtiin Soran kanssa lähinnä keppejä. Tehtiin vähän vaikeampaa keppikulmaa eikä meinannut onnistua millään. Jäi aika huono maku suuhun.

Eilen tehtiin taas välistävetoja. Viime kerrallahan ne ei onnistuneet ollenkaan ja lähinnä teki mieli lopettaa koko tyhmä laji. Eilen sitten vaihdettiin ohjaustyyliä. Tein välistävedot takaperin juosten ja koiran puoleisella kädellä heti alusta asti ohjaten. Soran linja parantui tosi paljon ja se tiesi koko ajan mihin oltiin menossa. Omassa liikkeessä oli vähän tekemistä, mutta ehkä takaperin juoksemistaidot paranee, kun harjoittelee. Periaattessahan jalkapalloilijalla pitäisi löytyä tällaisia taitoja, mutta katsotaan :D

Muuten rata oli oikein mentävä, mutta toisille välistävedoille tultaessa ei onnistunut. Nollaa ei siis koko radalta tehty, mutta pätkissä 1-10 ja 7-16 onnistui.

Keppejä tehtiin itsenäisesti ja vahvistelin Soralle ihan perus kepittelyä. Tuli tosi hyviä suorituksia, eikä jättänyt kertaakaan kesken kuten edellisissä treeneissä. Muutaman kerran peräkkäin Sora yritti tosissaan aloittaa kepit väärältä puolelta, mutta korjasi senkin.

Näistä treeneistä jäi kokonaisuudessaan oikein hyvä fiilis ja pienen pieni kisafiiliskin nousi päälle. Jos pääsiäiseksi katselisi kisoja. Keskiviikkona lähden kuitenkin ainakin viikoksi Kuusamoon issikoimaan! :)

Jumissa

Viikko sitten lauantaina oltiin Soran kanssa Ville Liukan koulutuksessa. Sora ei ollut oikein iskussa, eikä itsellekään tullut sellaista kivaa treenifiilistä. Tehtiin turhan korkeilla rimoilla (40cm), vaikka olin etukäteen ajatellut, että korkeintaan 35cm. Treenattiin kahdessa 10 min pätkässä alla olevaa rataa, jota pilkottiinkin sitten enemmän.

Sora ei jostain syystä hakenut kauhean hyvin takaakiertoja, vaan teki jonkin verran kieltoja, mikä ei ole yhtään sen tapaista. Videot koulutuksesta on olemassa, mutta ne odottavat vielä katsomista. Ehkä isoin omaan ohjaukseen liittyvä asia, jonka koulutuksesta sain irti, oli valsseissa käsien käyttäminen. Olen aina vaan tehnyt valssit vaihtanut käsiä sitten jossain vaiheessa, kun on tuntunut siltä, enkä kiinnittänyt niihin sen enempää huomiota. Kuulemma vaihdan valssatessa ohjaavaa kättä aina, kun koira on riman päällä. Nero ei tiputellut ikinä rimoja, eikä Sorakaan ole niitä tiputellut, joten koskaan ei ole tarvinnut ajatella asiaa. Kuitenkin paljon järkevämpää olisi vaihtaa kättä joko ennen tai jälkeen koiran hypyn. Jos kättä vaihtaa ennen hyppyä, on valssi usein hidastavampi. Nyt vaan pitää alkaa kiinnittämään käsiin erilailla huomiota ja yrittää päästä eroon kohta kolme vuotta tehdystä tavasta. Helppo nakki! :D

Sunnuntaina käytiin omissa treeneissä tekemässä rataa, jonka itse suunnittelin Jenna Caloanderin ratapiirroksen pohjalta. Sora teki 25cm rimoilla eikä ollut ongelmaa hyppimisessä. Rata oli tosi kiva vaikka itse sanonkin. Sopulin ensimmäinen keinu oli vähän turhan vauhdikas ja läpi tuli. Korjasi kuitenkin hienosti. 18-20 kohtaan saatiin tehtyä ongelmia, kun en jostain syystä osannut ohjata välistävetoja, eikä Sorakaan niitä tehnyt yhtä hyvin kuin aikaisemmin. Muuten meni tosi hyvin ja molemmat juostiin ihan kiitettävästi!

Nero kävi tiistaina rokotuksilla (edelliset menivät vanhaksi joskus marraskuussa...) Nerppa oli tosi hienosti ja vaikka sitä selkeästi jännitti, se teki temppuja ja söi nameja. Rokotusten jälkeen Nero söi muutaman namin jopa eläinlääkäriltä, mikä on todella hieno juttu! Hampaat olivat kuulemma oikein hyvän näköiset, mutta poskihampaissa oli vähän hammaskiveä joka kannattaisi poistaa viimeistään syksyllä. Katsellaan mitä niille tehdään, kun en millään viitsisi nukuttaa/rauhoittaa pienen pienen hammaskiven takia. Kysyin samalla myös Neron hännästä, joka on alkanut painumaan alaspäin. Kuulemma sille ei voi muuta tehdä kuin tarvittaessa leikata koko töpö pois. Siihen en kyllä lähde, vaan jos häntä alkaa enemmän vaivaamaan tehdään ihan toisia päätöksiä.

Soralla oli aika osteopaatille torstaina ja oli ihan paikallaan. Sipuli oli vähän joka paikasta jumissa: rintaranka, selkäranka ja oikea takajalka. Oikean takajalan liikerata oli todella pieni verrattuna vasempaan ja pieni epäilys nousi, että josko joulukuinen autoon törmääminen olisi ollut taustalla. Jerry hoiti Soraa melkein koko 40 minuutin ajan varmaan ensimmäistä kertaa ikinä. Soran kroppa vastasi hoitoon hyvin ja seuraava kerta ajoitetaan huhti-toukokuun vaihteeseen. Toivon mukaan nyt on taas agility ja elämä ylipäänsä kivempaa, kun ei ole pikku koira ihan jumissa.

Kisaa ja treeniä

Lauantai aamulla ajettiin liian aikaisin Janakkalaan juoksemaan yksi startti hyppärillä. Vähän meinasi väsyttää, mutta onneksi Sora on niin kiva. Sen kanssa on maailman helpointa mennä paikassa kuin paikassa ja nykyään automatkatkin Sora nukkuu nätisti.

Minna Räsänen oli tuomarina ja rata näkyy tuossa. Tavoitteeksi asetin keppien suorittamisen oikein. 2-3 välin ohjasin sokkarilla ja ennen keppejä oli tarkoitus tehdä jonkinlainen valssi, mutta en oikein tiennyt missä olin ja Sora tuli ohi seiskasta. Pyöräytin uudestaan aidan yli ja siitä kepeille ihan superhyvin! Loppu tuntui kivalta. 14 putkella en kertonut tarpeeksi ajoissa Soralle missä menen, joten pieni hukkauksen hetki putkesta tultaessa. 18 putken juoksin keppien puolelta ja toimi hyvin.

Radan jälkeen menin katsomaan tulostaulua nähdäkseni ajan ja yllätyin aikalailla, kun siellä lukikin HYL. En tiedä yhtään, mistä hylly on tullut ja vitsi kuinka harmittaa. Olin yksin reissussa, joten suoritusta ei ole videolla, enkä saanut aikaiseksi mennä kysymään keltään, kun ne kaksi paikalla ollutta tuttua eivät olleet nähneet meidän rataa.

Keksin hyllylle kaksi mahdollista paikkaa: kepit ja pituus. Toivon todella, että se on pituus, josta Sora on tullut vinottain yli, enkä ole huomannut. Koska jos kepeistä jäi taas viimeinen väli pois, ollaan kohta vaikeuksissa. Ärsyttää. Muuten oli kiva käydä kisaamassa ja Soran asenne oli oikein kohdallaan!

Soralla kävi lauantaina myös koirakavereita kylässä, kun kaksi Bumtsi Bum D-pentueen Keravalla asuvaa pentua tuli käymään. Tyypit on 6 kk ja oli kyllä niin kakaroita :D Sora vaikutti/luuli olevansa todella aikuinen verrattuna niihin. Hirveästi Sopuli ei leikkinyt, mutta pennut yrittivät aina välillä käydä mielistelemässä Sorppaa oikein urakalla. Mulla oli ainakin ihan hauskaa :)

Kuvat ottanut Anniina Peltonen

Lauantaina Nerppa pääsi vielä ihan yksin lenkille. Mentiin tallille, mutta ponit olikin saaneet juuri heinät, joten lähettiinkin ihan kaksistaan lenkkeilemään. Ainakin sillä oli kivaa :)

Sunnuntaina käytiin treenailemassa Sorpan kanssa kontakteja, jotka oli kivasti radalle piirretty. Tehtiin heti alkuun kisanomainen suoritus, eli suoraan vaan puomi ja aa mukaan enkä palkannut puomilta tai käyttänyt aalla pumpperia. Ohjauksellisesti rata ei ollut todellakaan mikään paras, mutta Sora teki kaikki kontaktit juuri niin kuin pitääkin! Ja parilla seuraavalla myös ohjaus oli parempaa. Aalle toinen tai kolmas toisto ilman pumpperia jäi turhan ylös, joten tehtiin vielä muutama pumpperin kanssa. Tehtiin myös pari keinua, jotka ei olleet ihan niin hyviä kuin ne on ollut, mikä ei yllättänyt ollenkaan. Ollaan keskitytty puomiin ja keinua ei olla tehty. Mutta muistutellaan.

Näistä treeneistä innostuneena päätin, että Sora on nyt kisavalmis ihan oikeillekin radoille. Joten sunnuntaina suunnataan Porvooseen kahdelle agiradalle! Keskiviikkona olisi Helsingissä tarjolla spessukisat, joten jos ei ole liian kylmä, saatetaan pyörähtää myös siellä.

Supersipuli

Eilen tehtiin treeneissä oma suunnittelemiani ratoja. Hyvin sai mahtumaan halliin sekä aan että kepit, kun niitä pitää päästä Soran kanssa tekemään.

Tehtiin ensin keppirataa. 7 kepit meinasi olla tosia vaikeat Soralle. Se haki helposti kepit väärältä puolelta. Aika paljon jouduin auttamaan, jotta Sora otti oikean linjan. Kepit meinasi olla muutenkin vaikeat, sillä tuli muutaman kerran viimeisen välin oikaisu. Tähän auttoi huomattavasti oman suun kiinni pitäminen. Alan hirveän herkästi "auttamaan" Soraa hokemalla sille kepitkepitkepit pujottelun aikana, mutta selkeästi se vaan häiritsi. Heti kun annoin vain aloituskäskyn ja olin muuten hiljaa, sujui paljon paremmin. Toisesta suunnasta Sora haki kepit erittäin hyvin, vaikka tultiinkin vauhdilla putkesta.

Toisella radalla keskityttiin ensin pelkkään aahan. Tein harjan takana olevalla pumpperilla. Kerran tai kaksi alastulon laukka jäi liian lyhyeksi, mutta kaikki muut suoritukset osuivat kontaktille. Osumakohta on ehkä himpun ylhäällä vielä, mutta tossa oli tosi vaikea saada tarpeeksi kova vauhti aalle. Tein myös pumpittomaan puoleen ja sinne osuivat kaikki toistot. SuperSopuli!

Treenien lopussa tehtiin vielä muutama muistuttelu puomilla. Kaksi kertaa puomin keskeltä, kerran ylösmenolta ja loput kokonaista puomia. Sora teki tosi hyvin. Kaksi kertaa tuli yli, ensimmäisen kokonaisen puomin ja ensimmäisen radan osana olevan puomin. Muuten tulee kyllä todella kovaa ja varmasti 2on2off asentoon. Viimeisellä suorituksella alkoi jo terävin vauhti olla pois, mutta ei näytä yhtään hullummalta:

Josko tästä seuraavaksi otettaisiin suunta iltakisoihin Purinalle 18. päivä ja ehkä Porvooseen 22.2 päivä :)

Talvea ja aksaa

Ihana lumi on saapunut, koirien kunto kasvaa umpihangessa rämpiessä ja ponin kanssa maastoilu oli aivan superihanaa! En todellakaan ole mikään talvi ihminen, ja mielestäni talven (ja kevään ja syksyn..) voisi jättää vuodenajoista kokonaan pois. Mutta jos talvi täytyy olla, niin kyllä sitten pitää lunta olla edes jonkun verran. On ulkona kuitenkin ihan eri näköistä, on valoisampaa, ja eläimet tykkää. Ainoa miinus on vesikoirien turkkeihin jäävä valtava määrä lunta, mikä tarkoittaa suihkulla sulattamista jokaisen lenkin jälkeen.

Sunnuntaina käytiin tekemässä aksatreeni molempien koirien voimin. Suunnittelin itse radan, joten tehtiin Jennan koulutuksen alkua ja loppua sekä valssi/sokkari/takaaleikkaus harjoitusta. Soran kanssa kutsuminen alussa toimi aivan sairaan hyvin, joten Sora osaa sen piste. Lopussakaan ei ollut mitään ongelmaa.

Nero sai juosta taas ilman rimoja ja luukuttaa putkiin. Se irtosi putkeen yli 10 metrin päästä ja meni täysiä ja juostiin hallia edes takas. Pienen pieni katkeruuden tunne tuli, kun toinen tekee satalasissa ja on paras ja rikki. Mutta kivaa sillä on kai noinkin. Harmi vaan, että tuollaiseen toilailuun se tekeminen jää.

Keskiviikkona päästiin Soran kanssa treenaamaan Lotan silmän alle. Alkuun tehtiin pari puomia, eikä Sopuli oikein meinannut muistaa, että myös kokonaisella puomilla kuuluu pysähtyä. Muistuttelut sekä pelkällä alastulolla että keskiosan alusta sujuivat ilman mitään ongelmaa. Ensi kerralla täytyy tehdä myös ylösmenolta pari muistutusjuoksua ja vaikka ihan puomin juurelta. Kyllä se sen joskus oppii.

Radalla tehtiin valkoisilla numeroilla kaikki. Alussa ei mitään kummallista, seiskalle ohjasin japanilaisella ja kasi vedolla. Ysin takaakierto oli jostain syystä itselle vaikea, en työntänyt Soraa tarpeeksi taakse, vaan lähdin hätäilemään, jolloin Sipuli nappasi senkin edestä. 7-8 väliin kokeiltiin minulle uutta ohjausta, eli koira putkesta oikealle kädelle samallalailla kuin japanilaisessa, mutta sitten heitettiinkin koira esteen yli sillä samalla oikealla ja taaemmalla kädellä. Silloin oma rintamasuunta säilyi puomia kohti, jolloin Sora tuli tosi hienosti samalle puolelle ja siitä kasin yli ohjaaminen oli helppoa. Kuulostaa todella monimutkaiselta, mutta oli oikesti suhteellisen yksinkertainen ja helpon oloinen.

18 oli oikeasti toiselta puolelta ja tein siihen pakkovalssin. En alkuun osannut merkata yhtään hyvin, vaan tuli sellaisia puolittaisia huonoja suorituksia. Kunnon merkillä toimi hyvin. Sama merkkaus/haltuunotto ongelma tuli 21-22 välissä. Sora olisi kovin mielellään poiminut matkalta 8/24 aidankin, koska en osannut kunnolla kertoa sille, että jatketaan muuten tänne. Vaihdoin tässä myös persjätön tilalle valssin, joka toimi huomattavasti paljon paremmin. Putkesta otin mukaan ihan vaan vastakädellä, mikä toimi ja lopussa ei ongelmaa.

Lotta sanoi, että kannattaa palkkailla persjättöjä, kun koira tulee oikealle puolelle. Sora on ilmeisesti vielä vähän epävarma siitä, mihin ollaan menossa. Oman rintamasuunnan huomioiminen ja parantaminen auttaisi varmasti myöskin. Kaiken kaikkiaan huomasi, että ollaan tehty pienillä esteväleillä lyhyempiä/tiiviimpiä ratoja. Sora haki herkästi sen lähempänä olevan esteen, koska on tottunut tekemään niin. Ratatreeniä siis listalle myös täältä suunnalta ja lisäksi noita pidempiä välejä.

Ilmoitin Soran myös hyppärille painostuksen takia, joten suuntaamme Janakkalaan 14.2. Jospa saataisiin ensimmäinen tulos aikaiseksi ihan vaan ystävänpäivän kunniaksi :)

Bumtsivalkku ala Jenna

Viime viikon sunnuntaina oli tosiaan Jenna Caloanderin valmennus. Järjestin itse bumtsibum koirille. Oli tosi hienoa nähdä muitakin bumtseja tositoimissa ihan livenä eikä aina vain videon välityksellä. Kivaa vaikutti kaikilla olevan ja tuli jo pyyntöjä uudelle, mielellään kaksi päiväiselle valmennukselle. Jennan koutsaamana tietysti. Katsotaan mitä saadaan aikaseksi.

Tehtiin tällaista rataa. Teemana oli kaukana ohjaajasta työskentely, mikä on usein shelteille haastavampaa sekä valssit. Rata oli tosi kiva ja kaikki pääsivät treenaamaan sopivia juttuja. (Ja pointsit itselle radan rakennuksesta: mitään ei tarvinnut siirtää vaikkei mittakaavaa ollutkaan, whoop!)

Alussa oli siis tarkoitus kutsua koira seisoen itse nelosen takana ja kääntämällä rintamasuunnalla koira esteille. Aloitettiin ihan kahdella ekalla esteellä ja siirryttiin aina eteenpäin. Saatiin hyvin tehtyä koko matka ilman mitään ongelmia. Aika huippua.

5-7 väliin kokeilin ensin backlapia/vippausta, mutta ei toiminut. Sora jäi pyörimään putkensuun eteen eikä sillä ollut muutenkaan fokus mihinkään järkevään. Vaihdettiin pakkovalssi kutoselle ja johan alkoi toimimaan.

Sitten valssailtiinkin 13 asti. Ensimmäisellä kerralla valssit olivat hyviä: oikein ajoitettu ja oikein suunnattu. Tauon jälkeen olin ensin myöhässä ja sitten ajoissa ja sitten en ohjannut loppuun asti ja niin edelleen. Onneksi löytyi kuitenkin vielä oma rytmitys takaisin, jotta saatiin myös onnistumisia.

15 koitin ensin sylkkäriä tai en edes koittanut, koska unohdin mitä olin tekemässä. Se olisi varmaan toiminut, mutta toisaalta Soralla on niin hyvät niistot, että helposti ja toimivasti tehtiin niistolla. Loppu olikin kivaa, koska Sora haki esteitä niin hyvin ja itse sai vaan juosta ja vähän välillä käyttää vastaista.

Viimeiseksi yritettiin vielä tehdä koko rata nollana läpi, mutta oli jo omat jalat niin hapoilla, etten tainnut päästä maaliin asti. Muutenkin tekeminen oli lopussa vähän tahmaista.

Jenna kannusti käyttämään rohkeasti valsseja, koska ne olivat kuulemma oikein hyviä. Yleensä teen mieluummin persjätön, jos vaan mitenkään järkevästi pystyy tekemään. Tällaisessa radassa ei kyllä sovi, koska kääntää pitää sen verran tiukasti. Oltiin myös kehitytty viime kerrasta, joka oli marraskuussa. Nyt vaan pitää päästä tekemään ratatreeniä ja hakea ratakuntoa sekä koiralle että varsinkin ohjaajalle.

Jäi kyllä taas tosi kiva fiilis ja kisainto iski kahta kauheammin. Onhan tää laji aina kiva, kun sujuu :D

Sora oli koulutuksesta suhteellisen väsy, joten Nero pääsi tekemään illalla vähän kentällä pyörimistä. Tehtiin vähän tokoilua ja sitten se sai juosta siivekkeitten välistä ja mennä putkeen. Oli muuten pienellä kivaa. Nyt se on ollut koko viikon jotenkin paljon tyytyväisempi ja iloisempi, joten ehkä se pääsee aina mukaan rallattelemaan, kun on tilaa.

Ratareeniä

Viime viikonloppu meni agilityn koulutusohjaajan peruskurssin ensimmäisessä osassa. Mitään maata järisyttävää en oppinut, mutta päästiin ohjaamaan vieraita koirakoita, mistä saa aina hyvää kokemusta. Seuraava viikonloppu on huhtikuussa ja sitten sitä pitäisi olla ihan virallinen agilityn koulutusohjaaja.

Sunnuntain treenit jäivät välistä, mutta maanantaina käytiin Sorpan kanssa treenaamassa. Tehtiin rataa ensimmäistä kertaa melkein kuukauteen ja se vähän näkyi kierrosten nousemisena. Mutta annettakoon anteeksi tämän kerran :D

Aloitettiin alemmalla radalla. Tässä pystyi kivasti tekemään japanilaisia, joten kutoselle ja kympille treenattiin molemmille japskia. Sen ajoitus on vaan niin sairaan vaikea, että hioa sai jonkin aikaan, ennen kuin onnistui. Mutta onnistui tosi hyvinkin!

Kepit olivat jotenkin todella vaikeat. Sora haki monta kertaa kepeille väärältä puolelta sisään ja lähti pujottelemaan ihan sujuvasti. En ihan ymmärtänyt miksi se teki niin. Saatiin kuitenkin onnistuneitakin suorituksia, mutta silti vähän risoo, koska tähän mennessä ei ole ollut aloittamisessa ongelmaa. Toisaalta teki kepit hienosti loppuun asti riippumatta omasta liikkeestäni, joten jotain hyvää..

Sora väsähti aika paljon jo ensimmäisellä radalla, joten lopetettiin siihen ja lähdettiin ottamaan hyvää loppuverkkaa.

Huomenna Jennan koulutukseen, jee!

Pikkujoulukisat ja Neron uusi kuppi

Meillä oli sunnuntaina treeneissä pikkujoulut, joita juhlistettiin kisaamalla. Suunnittelin itse radan, joka näytti tältä:

Radan piti tosiaan olla sopiva kaikille, joten kontaktit ja kepit karsiutuivat pois heti alkuunsa. Molemmat päivän ryhmät kisailivat tällä radalla.

Me tehtiin Soran kanssa 35cm rimoilla, muuri ja pituus olivat mini-kokoisia. Tehtiin niin, että ensin sai käydä radalla harjoittelemassa ja sen jälkeen otettiin kisakierros.

Tein kutos putkelle jarrun ja valssilla seiskalle. 9-10 väliin persjättö ja 12 niistolla. Nämä olivatkin sitten alkuun ne vaikeat kohdat, kun ei muka meinannut ehtiä. Ei tarvinnut lähteä kuin vähän aikaisemmin liikkeelle ja persjättö 9-10 välissä onnistui ihan hyvin. Loppusuoralla meinasi tulla vähän kiire ja muistui taas mieleen, miksi myös ohjaajan on syytä lämmitellä huolella. Pienesti venähti reiden/nivusen seutuvilta, mutta meni jo illan aikana ohi.

Varsinaisella kisaradalla meni aika nappiin ja tehtiin nollarata hyvällä ajalla. Hyvä aika määritelmä tulee siitä, että oltiin koko illan nopeimpia! Voitettiin siis oma ryhmä ja saatiin palkinnoksi suklaapatukka ja dentastixejä. Vissiin hyödyllistä tehdä oma suunnittelemia ratoja :D
Valitettavasti suoritus ei ehtinyt videolle asti, sillä puhelin oli ajanottolaitteena.

Pikkujouluihin kuului myös syötävää ja juotavaa, joita molempia riittikin sitten runsaasti. Oli kyllä taas kivaa järkätä jotain pientä erilaista ja molemmat ryhmät tuntuivat olevan ihan iloisia pikkujouluista.

Maanantaina kävin kaupoilla ja molemmat koirat saivat joululahjat. Nero sai Busterin Dog Maze aktivointi/ahmimisen esto ruokakupin, sillä syömisvauhti on kasvanut viime aikoina hurjasti. Illalla testattiinkin heti ensimmäisen kerran ja kyllä muuten hidasti! Melkein jopa liikaa, kun pienellä koiralla oli niin kamalan kova nälkä ja sitten piti yrittää ajatella. Luultavasti oppii kyllä todella nopeasti käyttämään kuppia "oikein", mutta eiköhän toi silti hidasta tahtia jonkin verran. Ei varmasti alkuun saa jokaista ruokaa tuosta, koska kenenkään kärsivällisyys ei riitä, mutta toivon mukaan edes yhden päivässä.

Sora sai pohjavillaharjan, josta se nyt ei ehkä tykännyt ihan niin paljoa :D Hyvin kyllä lähti villaa irti, kun sitäkin tuli testattua. Joulusiivous tuntuu vähän turhalta, jos koiran karvaa on huomenna ihan saman verran lattioilla.

Kerrankin videomateriaalia treeneistä

Eilen käytiin treenailemassa taas aksaa Sipulin kanssa (loogista Sora->Sopuli->Sipuli.) Tehtiin kerrankin vähän pidempää rataa ja yksittäin keppejä. Kouluttamisen jälkeen tehtiin vielä puomin alastuloa yksinään.

Tällaista rataa tehtiin. Pöytää Sora pääsi tekemään varmaan ensimmäistä(?) kertaa. Enpä jaksanut sitä sen kummemmin opettaa, hienosti se sinne hyppäsi ja pysyi, kun käski.
Kolmonen tehtiin japanilaisella, koska sitä tungetaan nyt joka paikkaan. 5-6 väliin persjättö ja tyhmästi tungin vielä toisen persjätön 6-7 väliin, vaikka siihen olisi paremmin sopinut valssi. Note to self "älä tunge aina joka paikkaan yhtä samaa ohjausta, vaikka se olisi kuinka kiva". Seiskalle niistopersjättö. 14-15 väliin taas persjättö ja 16-17 valssilla.

Muutamaa kohtaa jouduttiin vähän enemmän hiomaan. Alun japanilaisessa oli jostain syystä väärä ajoitus eikä se nyt hinkkaamallakaan osunut ihan kohdalleen, koska ei ollut ketään antamassa palautetta. Yksi hyvä japski ja viimeinen oli ok. 6-7 välissä hukkasin koiran melkein joka kerta, kun tungin siihen sen tyhmän persjätön. 15-17 olin koko ajan Soran linjalla tai muuten jossain tyhmässä kohtaa. Valssi toimi parhaiten ja silloin sain linjoista hyvät. Alkuun yritin siihenkin tunkea jotain tyhmää vastakäännöstä ja sitten jouduin seisomaan paikallani ja odottelemaan.

Kerrankin löytyy videomateriaalia, joten tässä. Viimeinen yritys ja nollarata! Paras terävyys molemmilta vähän kadoksissa, mutta nolla mikä nolla.

Keppejä tehtiin ja hienosti teki. Kerran sain aloittamaan väärältä puolelta pujottelun, kun oikein työnsin, mutta muuten teki oikein.

Puomin kontakti on ihan tyhmä. Jauheliha oli ehkä vähän turhan hyvää palkkaa puomille, koska vauhtia tuli liikaa ja 2on2off hävisi kuin tuhka tuuleen. Lisää vahvistusta...

Sunnuntaiaksaa

Sunnuntain treenit. Hyppyneliössä Sora kääntyi hyvin mistä tahansa käänsinkin. Tehtiin kerran etupalkalla, jonka jätin siis lähtöön Sopulin taakse. Kierrokset pikkasen nousi, mutta hyvin teki silti. Tätä työstetään edelleen.

Pidemmällä radalla kolmos putkeen pakkovalssi oli jotenkin tosi vaikea tehdä. Olin koko ajan myöhässä ja Sora kurvaili yli metrin ohi putkesta ennen kuin edes käänsin sitä. Muutama toisto tarvittiin, ennen kuin oma ajoitus oli kohdallaan. Juoksin putkien välistä, koska sain koiraan silloin parhaiten vauhtia. Nelos hypyn Sora haki tosi hyvin. Meni esteelle vaikka itse käänsin jo toiseen suuntaan ja kääntyi tiukasti. Bueno.

Aalle laitoin heti alkuun pumpperin, mutta radan osana suoritukset olivat ihan järkyttävän huonoja. Loppuun tehtiin kuitenkin muutama toisto, jotka olivat paljon parempia. Viimeiselle laskin pumpperin paikkaa, jolloin saatiin aikalailla perfect osuma. Kyllä se aakin saadaan vielä toimimaan.

7-10 ohjasin tekemällä seiskan ja kasin väliin persjätön ja ysille päällejuoksun. Sora teki tosi hienosti. Muurin tilalla meillä oli rengas (tosi hyvä kisojen jälkeen) eikä sille ollut mitään ongelmaa. Sopuli treenasi oikein hienosti.

Hylly kerätty ja siihen sitten seuraavaksi tuloksia päälle

Sora on virallisesti medi ja ensimmäinen startti takana. Ei sujunut niin hyvin kuin olisi voinut, mutta tulipahan käytyä. Sora piti tosiaan mitata ja kilpailukirja virallistaa, joten meidän lämmittelykin meni ihan sekaisin. Tehtiin kolme eri lämppää, jotka oli kaikki huonoja ja eri pituisia räpellyksiä :D Aikataulut oli vähän myöhässä, joten ehdin hyvin katsella maksien radan, joka oli siis sama kuin medeillä. En tykännyt radasta. Kivan haastava, mutta aika monta kohtaa, jossa olisi voinut miettiä turvallisuus asioita vähän paremmin. Ja keppien sisäänmenokulma oli ehkä vähän hankala.

Mentiin radalle ihan kivalla fiiliksellä. Mutta Sora hyppäsi renkaan sivusta ja rengas hajosi. Sora jäi vähän tuijottelemaan taakse päin, mutta itse varmaan säikähdin pahemmin ja pelkäsin sen saaneen traumoja ja ettei se enää ikinä aksaa ja että seuraavaksi sillä on jotain vikaa jossain. Omat pasmat tosiaan meni vähän sekaisin, mutta jatkettiin silti rataa, joskin huonolla ohjauksella. Sora haki superisti kepeille ja teki hienosti loppuun asti, tosin vauhti olisi voinut olla parempi. 15 hypyltä työnsin Soran itse ohi, kun olin niin varma, että kyllä se sen hakee. (Ja aikaisemmin olin nähnyt, kun maksit meni joka toinen siitä samasta hypystä ohi.) Tuloksena siis hylkäys.

Radalla fiilis oli ihan paska. Tuntui ettei mikään toiminut ja muutenkin plääh. Videolta katsottuna tekeminen ei ole kuitenkaan yhtään niin pahan näköistä. Sora on hidas ja itse ohjaan erittäin huonosti, mutta ei se nyt mikään järkyttävä katastrofi ole. Päästiin maaliin melkein kaikkien esteiden kautta ja tästä on hyvä jatkaa! Hallilla oli ylimääräinen rengas sivussa, joten käytiin muutaman kerran tekemässä se, ettei Soralle vaan jää mitään traumoja. Ei se tainnut edes muistaa renkaalla tapahtuneen mitään.

Hirveästi löytyi hyvää ensimmäiseksi kisaksi. Ja tästä on helppo parantaa. Seuraavaan starttiin tavoite on saada tulos! :D

Viimeistelytreeni

Eilen käytiin Soran kanssa Lotta Vuorelan treeneissä tekemässä viimeistelyjä viikonlopun starttiin. Oli ihan superhyvä päästä tekemään pidempää rataa, koska kisoissakin esteitä on enemmän kuin muutama niin kuin normi treeneissä.

Rata oli oikein sopivan tasoinen ja kiva tehdä. Sorppeli oli hyvässä vireessä. 6-7 väliin halusin tehdä persjätön ja sen ajoituksen kanssa oli vähän vaikeuksia. Aloin joka kerta tekemään sitä myöhässä, vaikka olisi pitänyt aloittaa jo ennen muuria. Jotenkin en uskaltanut luottaa Soraan, mikä oli ihan typerää, koska kyllä se tekee.

Kepeille Sora haki aivan superhyvin! Ja kepitteli hyvällä vauhdilla ilman apuja seinää päin ja loppuun asti. Sain jopa otettua sivuetäisyyttä. Huippu sheltti! Keppien jälkeen tein valssin putkelle. Tässäkin oli pientä ajatusvirhettä, valssi suuntautui liikaa kohti sitä putkensuuta, johon oltiin menossa, jolloin peitin koiralta koko putken ja Sopuli haki aalle. Kun jatkoin valssia pidemmälle, Sorppa tuli juuri sinne mihin piti.

Aata lähdin tekemään ilman pumpperia. Ensimmäisellä kerralla oli hyvä osuma, mutta ne huononivat koko ajan. Oli pakko hakea pumpperi avuksi ja silloinkin ensimmäisellä kerralla Sora hyppäsi kokonaan kontaktin yli. Viimeinen oli taas hyvä. Lotan vinkki tähän oli tehdä välillä vähän madalletulla aalla, jotta laukka pitenee automaattisesti. Lisäksi pumpperin paikkaa kannattaa tarkkailla, jotta päästään aina optimaaliseen suoritukseen. Ja pumpperin tarvittava paikka voi muuttua myös yhden treenin aikana.

Aalta jatkettiin pyörityksellä aan puoleisen siivekkeen ympäri ja miten olikin niin yksinkertainen ohjaus niin kamalan vaikea. En saanut millään suunnattua ja ajoitettua omaa liikettä järkevästi, vaan olin joko edessä tai hukkasin koiran tai ohjasin sen johonkin ihan muualle kuin muurille. Sain lopulta tähänkin ihan ookoo suorituksen.

Loppu olikin juoksemista ja hyvin Sora ampui putkeen, vaikka osittain epäilin vauhdin hidastuvan. Myös lähettäminen 20 putkeen onnistui hyvin.

Viimeiseksi tehtiin vielä koko rata kertaalleen ja lukuunottamatta aan kontaktivirhettä me tehtiin nolla! Rimat oli 35cm ja 40cm sekaisin. Jäi tosi hyvä mieli treeneistä ja tuli heti paljon varmempi fiilis huomisen ensimmäisestä virallisesta startista. Tavoitteita ei sille radalle ei ole, mutta olisihan se siistiä pystyä tehdä samanlaista aksaa kuin treeneissä. Ja siitä lähdetään sitten jatkamaan.

Lotta huomasi treenin aikana, että Sora laukkaa takajalat samaan tahtiin. Kuulemma aika yleistä shelteillä. Voi kertoa lanteen jumeista tai ainakin siitä, että lanne jumittuu helpommin. Sora on kuitenkin käynyt osteopaatilla kuukausi sitten, joten en usko siellä olevan ainakaan mitään isompaa jumia. Tänään ja eilen olen sitten kytännyt Soran juoksemista vähän enemmänkin ja huomasin, että hitaammassa vauhdissa takajalat erottuvat kyllä, mutta kovempi vauhti vaikuttaa heti. Täytyy seurata tilannetta.

Kun jotain loksahtaa kohdalleen

Tänään käytiin tekemässä niin supermahtava keppitreeni, että päätin ilmottautua kisoihin 18.10 meidän vanhalle treenihallille! Otetaan vaan hyppyrata, niin on sitten kuukausi aikaa vielä treenata kontakteja. Olin muutenkin ajatellut käydä mittauttamassa Soran ja ostamassa kisakirjan, joten voidaan sitten hyvin samalla startata kerran :D

Tehtiin siis tällaisella pohjalla keppejä. Ensin tehtiin ihan vaan kepit molempiin suuntiin ja vitsi kun oli hyvät! Kun itse olin keppien vasemmalla puolella, laitoin ensimmäiseen väliin ohjurit, jotta Sora varmasti osuu oikeaan väliin. Ja sehän teki hienosti. Lisättiin sitten heti vauhtia ja tehtiin putken kautta kepit. Sora juoksi täysiä ja oikeaan väliin ja kepitteli hyvällä rytmillä loppuun asti. Toisesta suunnasta eli vaikeammalta puolelta tehtiin ton hypyn kautta ja edelleen ohjureiden kanssa. Eikä siinäkään mitään ongelmaa. Sopuli haki erittäin varmasti ensimmäiseen väliin ja pujotteli hyvin. Tehtiin myös okseri pariin kertaan, koska ei olla ikinä sitä tehty eikä ongelmaa.
Agility on aika kiva laji, kun onnistuu!

Tehtiin myös aalle toistoja. Parempia kuin edellisellä kerralla. Voi johtua osittain myös vauhdin paranemisesta, mutta eiköhän siellä muutenkin jonkun näköistä kehitystä tapahdu. Kolmas toisto peräkkäin ilman pumpperia oli liikaa ja jäi vajaaksi. Pitäisi muistaa tehdä edelleen vähemmän niitä suorituksia. Aa on kuitenkin rankka este.

2on2off

Vaikka koko viikonloppu on mennyt peittojen alla niistäessä ja kaikkea rasitusta vältellessä, täytyi hallille kuitenkin tänään illalla lähteä. Jos alkulämppälenkki sattuu vaan vähän keuhkoihin, niin se ei varmaan haittaa? Mentiin tekemään ihan vaan kontakteja, joten suunnitelmissa oli jättää juoksuaskeleet ottamatta.

Projekti 2on2off puomille on nyt vaiheessa, siirretään asento puomille. Kotona menee eri alustoilla hyvin ja asento löytyy koko ajan nopeammin ja nopeammin. Sora on myös äkännyt asennon suunnan olevan eteenpäin kun esimerkiksi Nero ei tainnut koskaan tehdä 2o2ota pois päin minusta. Käskyyn ehdollistaminen on vielä pahasti kesken, mutten oikein ole vielä päättänyt haluanko siihen käskyä ollenkaan?

Ensimmäistä kertaa tehtiin tänään siis kontakteja oikealla puomilla. Asento löytyi erittäin hyvin, jos Sora sai itse juosta puomille. Heti jos nostin sen valmiiksi alastulolle, sheltin pää raksutti paljon pidempään. Pari kertaa juoksi suoraan läpi etupalkalle, mutta mites muutenkaan, kun ennen tehtiin samalla perjaatteella juoksukontakteja. On muuten vaikea laji tämä kontakti homma.

Saatiin kuitenkin ihan hyviä suorituksia, jotka paranivat koko ajan ja Sopuli sai syötyä iltasafkansa, joten ihan hukkaan ei treeni ainakaan mennyt. Tästä on erittäin hyvä jatkaa. Seuraavaksi aletaan tekemään kotona 2on2offia pidemmällä lankulla niin, että nostan Soran "alastulolle". Josko siitä saataisiin sitten helposti vietyä hommaa jälleen eteenpäin.

Toisena ratana oli tänään tällainen pätkä. Tällä radalla jouduin vähän huijaamaan ja otin ensimmäisellä toistolla kaksi juoksuaskelta, mutta palasin onneksi samantien ruotuun. Sora haki takaakierrot aivan sairaan hyvin! Putkiin mentiin myös erinoimaisesti pienen alkukankeuden jälkeen. Oli tosin ohjaajan tyhmyyttäki tehdä tossa kohtaa putkijarru, kun itse en edes liikkunut. Hauskan simppeli pätkä, joka sopi hyvin aivojumpan vastakohdaksi.

Toivon mukaan paranen nopeasti ja huomenna mennään taas tekemään kontakteja ja keppejä. Tässä on vielä 10 päivää hallialeja jäljellä, joten josko muutaman kerran edes ehtisi käymään itsenäisestikin. Paljon on vielä työtä, vaikka hyvältähän tää vaikuttaa.

Kalenteri on täyttynyt muutamalla koulutuksella, jee! :)

Maanantaina treenausta

Tällaista maanantaina. Rata 2 aloitettiin. Sora oli ihan huippu! Teki hyvällä asenteella ja sain lähetettyä takaakiertoihin vaikka mistä ja aina pystyi luottamaan, että Sora oikeasti tekee ne loppuun asti. 3-4 väli sujui sekä persjätöllä että takaaleikkauksella. Pussi oli selkeästi vähän unohtunut enkä kyllä muista milloin sitä on viimeksi tehty. Hyvin kuitenkin muistui mieleen.

Toisella radalla tehtiin alkuun aata ensimmäistä kertaa kolmeen kuukauteen? Pumpperin kanssa osumat ihan ookoo, mutta ilman pumpperia osuivat liian ylös. Tosin vauhti vaikutti varmasti, sillä tilaa oli alle kaksi metriä ottaa vauhtia tai vaihtoehtoisesti olisin juoksuttanut Soraa päin seinää. Huonoista vaihtoehdoista lyhyt vauhti oli vähemmän huono. Tarvitaan paljon lisää toistoja, kunnon vauhdilla. Videoin aan toistot, mutta video on 10 minuuttia pitkä enkä jaksa lähteä leikkelemään, joten säilyköön omissa arkistoissa.

Meidän hallilla on säädettävä aa ja sen kiristysmekanismi on nyt rikki, joten aa on toistaiseksi käyttökiellossa. Toivottavasti saadan pian uusi osa tilalle!

Lisäksi tehtiin keppejä. Vauhti vähän kärsi (ei yllättävää), kun siirrettiin puisille kepeille, mutta hyvin meni.

Keskiviikkona tehtiin keppejä taas omassa pihassa kuudella kepillä. Sora kepittelee suht hyvin, kiihtyy vaan kovin nopeasti vähän yli ja unohtaa mihin väliin sitä pitikään mennä. Toinen ongelma on, etten voi lähettää Soraa oikealta puoleltani kepeille. Takaaleikata saan ihan rauhassa, eli juosta keppien vasemmalla puolella mutta plaa. Mutta reeniäreeniä, tästä on kuitenkin erittäin hyvä, ja helppo, jatkaa! :)

Maailman paras sopulieläin!

Otsikostakin voi ehkä päätellä, miten meidän eiliset treenit meni. Radat oli just hyviä: pystyttiin tekemään kerrankin koko rataa ilman pilkkomisia, koska Sora osasi kaikki esteet. Sieltä olikin sitten kivaa lähteä hakemaan vauhtia.

Tässä suuntaa antavat ratapiirrokset. Pussin tilalla oli putki, koska pussin pussi osa oli irti ja tilaa säästettiin jättämällä pituus pois ja siirtämällä 14 hyppyä vähän keskemmälle.

Tehtiin ensin oikeanpuoleista rataa. Taidettiin päästä ensimmäistä kertaa nollana rata läpi(!) ja sitten keskityttiin lähinnä hiomaan ja nopeuttamaan suorituksia. Alkuun saattelin Soraa takaakiertoon ihan liian pitkälle, hyvä etten tassusta pitänyt kiinni: "Mami taluttaa sut nyt tuolta hypyn takakautta, kun tää este pitäis sieltä päin hypätä." Onneksi oli Elena kertomassa, että Sora tosiaan osaa ihan ite käydä sen hypyn hyppäämässä. Näin saatiin hyvä etumatka seuraavaan putkeen ja pystyin tekemään 3-4 väliin persjätön. 7 putkeen varmistelin ihan liikaa, kun riitti kunnon linjaus. Samoin 13 putkeen riitti kunnollinen kääntö pois päin. Ekalla kierroksella hidastin Sorppaa ihan tuhaan ottamalla sen niin tiukasti vastakädellä haltuun. Nyt haetaan kuitenkin sitä kovaa vauhtia, joten mitä väliä jos koira kerran karkaa putken väärään päähän.

Sora teki koko pätkän ihan mahtavalla asenteella. Tää oli helpoimmalta tuntunutta agilitya Soran kanssa koskaan. Ja ensimmäistä kertaa mua ei harmittanut, ettei Nero oo mukana. Ehkä tässä alkaa itsekin oppia pikku hiljaa ohjaamaan nimenomaan Soraa. Ennen on ollut aina Se Nerotus sotkemassa ajattelua jonkin verran. Lisäksi vaadiin Soralta huomattavasti enemmän nykyään. Enää ei kelpaa sinne päin tai liioilla avuilla, vaan sheltti saa ihan itse tehdä niitä töitä.

Soran keinussa oli viime kerralla joku pieni ongelma ja se tuli alas kesken keinua pari kertaa. Nyt ei ollut ongelmasta tietoakaan. Jätkä pamautteli menemään estettä aivan täydellä vauhdilla, joka kerta vaan paremmin. Halu oli niin kova päästä keinulle, että loppurata vähän kärsi siitä, mutta mitäs tollaisista positiivisista ongelmista! Itsekin ohjasin 8-10 kohtaa ihan tyhmästi ja tajusin vasta treenin jälkeen, miten sitä olisi kannattanut Soran kanssa lähteä ohjaamaan (sylkkäri 9??) Onneksi taas ajatustyötä tapahtuu suorituksen jälkeenkin ja pääsen ehkä joku kerta kokeilemaan samaa hommaa uusiksi.

Ainoa juttu mikä jäi treeneistä harmittamaan on videomateriaalin puute. Mutta toivottavasti sekin onnistuu joskus korjata. Tänään mennään paikkaamaan treeneihin ja toivotaan että sama asenne jatkuu!