Kilometripostaus kaikesta

Kesäkuu on ollut ja kohta jo mennytkin. Valitettavan huono sää ollut, joten ei ole ihmeemmin kesältä tuntunut. Mulla alkoi myös työt, joten tässä on mennyt omaa jaksamista aika paljon siihen, että on joutunut heräämään aikaisin. Meillä on muutenkin ollut vähän erilaisempi kuun alku, kun kotona ollut porukka on vaihtunut koko ajan. Ensin lähti kaikki muut Saksaan lomailemaan siskon luo ja olin yksin koirien kanssa kotona. Sitten vanhemmat lähti perrojen kanssa mökille juhannukseksi viihtyen siellä viikon. Perroset oli tykänneet uida, vaikka vesi ei ollutkaan vielä kovin lämmintä. Punkkeja oli myös ollut riittämiin, yök.

Sora harrasti siis ainoan koiran elämää viikon verran. Tosi hienosti se oli, vaikkei pahemmin ole koskaan yksin ollut. Taisi oikein nauttia, kun sai kerrankin syödä luita ja muutenkin puuhailla ihan omiaan. Oli se silti iloinen, kun perrot tulivat kotiin.

Harrastusrintamalla ollaan tehty myös erilaisia juttuja. 2.6 käytiin kisaamassa Purinalla kaksi agilitystarttia tuloksina 10,38 ja hylly. Sora tuntui kamalan hitaalta, olisko sitten Purina areenan pohja vielä vähän hankala. A radalla jumitettiin puomilla, kun ei jostain syystä (tiedän jo syyn mutta siitä kohta) osannut tulla puomia alas asti. Keppejä Sora ei taaskaan ollut ilmeisesti edes nähnyt.

B radalla Sora ei osannut sitäkään vähää tehdä keppejä. Keinu oli tällä radalla jo paljon parempi, mutta sitten puomilta juoksi läpi. Jes. Muuten kisoissa oli ihan hauskaa, sillä Petra ja Medya olivat meidän kanssamme samassa luokassa. Oli kivaa kerrankin lämpätä yhdessä ja muutenkin odotella kaverin kanssa. Kiitos seurasta! :)

Puomia ja keppejä yritettiin käydä korjaamassa Lotan treeneissä 4.6. Tehtiin aivan mielettömän hyviä suorituksia ja fiilis oli tosi hyvä. Puomi korjaantui yhdellä muistutuksella ja muutenkin meillä oli tosi kivaa!

Sora ja Medya (Bumtsi Bum Year Of The Snake)

6.6 käytiin Riihimäen kaikken rotujen näyttelyssä. Tänne ei ollut mitään tavoitteita, kunhan vaan halusin Soralle tuloksen myös avoimesta luokasta. Sopuli alkoi pudottamaan karvaansa joskus toukokuun alussa, kun menin pesemään sen, mutta ihan riittävästi oli jäljellä. Sora trimmattiin juuri ennen kehää pikatrimmillä ja kasvattaja Anne esitti koiran. Sora käyttäytyi ihan huippuhienosti ja tulokseksi tuli ERI. Sitten odoteltiin kilpailuluokkaa ja mitä ihmettä mun silmät näkivätkään, Sora sijoittui kolmanneksi! 12 avoimen luokan uroksesta kolmas ei ole ollenkaan huono juttu :)




Tulos siis AVO ERI3. Tuomarina toimi Anna Brankovic arvostelu kuului.
"Good size and format. Good blue. Very nice masculine head. Excellent expression. Nice neck. Good back(line.) Correct tailset, carriage a bit high. Well developed chest. Typical angulations and movement."

"Hyvä koko ja muoto. Hyvä luusto. Hyvä, maskuliininen pää. Erinomainen ilme. Hyvä kaula. Hyvä ylälinja.  Oikea hännän kiinnitys. Kantaa häntänsä hieman korkealla. Hyvin kehittynyt rinta. Tyypilliset kulmaukset ja liikunta."

Kuva: Riitta Vanha-Perttula

Kuva Riitta Vanha-Perttula

Sora oli muutenkin niin nätisti, että sai oikein olla ylpeä. Meidän porukassa oli yksi pieni lapsi, joka ei vielä kävellyt kunnolla, mutta yritti sitäkin enemmän seisoa. Sora ei noteerannut taaperoa mitenkään, vaikka tämä pyöri siinä ympärillä ja välillä melkein päällä. Ja Sopulihan ei ole noin pieniä lapsia ikinä nähnyt. Sora myös haki rapsutuksia ihan vieraalta mieheltä, että peukku sille.

Ihana se on kaikesta huolimatta! ♥

Seuraavana päivänä eli 7.6 käytiin kisaamassa I-HAHin kisoissa Helsingissä. Tältä reissulta ei ole videomateriaalia, sillä olin yksin liikenteessä. Oli aivan järkyttävä tuuli esimerkkinä, että muurin siivekkeet kaatuilivat ja onneksi vaihdettiin sitten kokonaan pois. Sora oli vähän väsynyt, mikä näkyi kaikessa ja otettiinkin päivältä kolme hyllyä. Juuri ennen meidän ensimmäistä suoritusta, meidän edestä käveli kaksi trimmattua shelttiä, joiden perään Sora jäi ihan haaveilemaan. Se tuijotti ulos kentältä, kun mentiin lähtöön ja hyvä että juoksi ollenkaan mukana. Kepit jätti kesken ja puomilta lähti juuri ennen vapautusta ja muuta mukavaa. Toisessa startissa puomi oli kolmas este ja Sora ei osannut mennä ollenkaan 2on2off asentoon. Ei edes pyöräytyksellä sivusta, joten lähdettiin sitten pois. Kolmas rata oli hyppyrata, joka meni muistaakseni himpun paremmin, muttei kuitenkaan yhtään hyvin.

Tämä oli taas sellainen päivä, jona mietin kuinka kivaa Neron kanssa oli aksata. Mutta Neron kanssa ei aksata ja piste, turha sitä on lähteä voivottelemaan. Olin myös itse tosi väsynyt. Yhdistelmä väsynyt kokematon koira ja väsynyt ohjaaja ei ole koskaan hyvä. Jälkeen päin mietin myös, kuinka paljon enemmän me tehtiin viikon aikana kuin normaalisti. Ei se mikään ihme ole, että koiraa vähän väsyttää.

Seuraavissa aksatreeneissä Sora teki jotain mitä se ei ole koskaan tehnyt. Se teki aivan täydellisen 2on2offin AALLE. Tästä sitten lähti ajatustyö, että juu, se on nyt sotkenut kontakteja ihan huolella. Meillähän on jokaiselle kontaktille erilainen suoritustapa. Aa tehdään juosten, puomi 2on2offina ja keinu 4onina. Ja sitten mietin, että miten ihmeessä ei muka toimi :D Keinu toimii nyt oikein hyvin: Sora juoksee hyvälle paikalle ja odottaa vapautusta. Puomi on toiminut ainakin viime treeneissä hyvin, joskin se voisi olla paljon vauhdikkaampi. Aa on tällä hetkellä ongelma.

Kaikki mun ötökät :)

Käytiin Lotalla uudestaankin juhannuksen aaton aattona ja Sora tarjosi jälleen aalle 2on2offia. Ja jos ei tarjonnut, niin laukat jäivät turhan lyhyeksi, eikä se osunut kontaktialueelle. Peruutettiin siis vähän taakse päin ja tehtiin aata etupalkalla. Sora osui hyvin myös ilman pumpperia. Laitettiin pumpperi ihan kontaktialueen ylärajalle ja tehtiin uudestaan ja taas hyvä osuma. Lopuksi tehtiin vielä yksi suoritus heittopalkalla ja osuma oli aivan loistava. Täytyy siis alkaa palkkaamaan aasta uudestaan, jotta saadaan parannettua laukkoja. Lisäksi pitää muistaa tehdä molempia esteitä sekä puomia että aata, jottei jompikumpi suoritustapa jää päälle, vaan Sora muistaa erotella niitä. Puhuttiin myös siitä, kuinka erilaisia aat ovat. Ollaan treenattu paljon säädettävällä Smart99n aa esteellä, joka joustaa jonkun verran ja on pehmeä koiralle. Meidän seuralla taas on vaneri aa, joka on todella kova ja joustamaton. Päädyttiin Lotan kanssa siihen, että kannattaa ehkä olla treenaamatta kovalla aalla ja uskoa siihe, että koira osaa sen yhden kerran erilaisella aalla suorittaa oikein. On tää vähän herkkä ja vaikea laji.

Ja vielä 17.6 tehtiin uusi lajivaltaus nimittäin osallistuttiin Soran kanssa meidän seuran tokomestaruuksiin! Mölliluokassa suoritettiin neljä eri liikettä ja 1 minuutin paikalla makuu. Mehän ei olla tokoa mitenkään järkevästi harrastettu, mitä nyt olen ruokaa välillä syöttänyt niin, että tehdään tokoliikkeitä. Paikkamakuuta ei olla koskaan tehty toisten koirien kanssa ja olen itse tasan kerran edes kuullut, miten liikkeenohjaaja käskyttää. Hyvät lähtökohdat siis.

Mölliluokan liikkeet olivat maahanmeno seuraamisen yhteydessä, luoksetulo, estehyppy sekä uusista säännöistä joko kapulan pito tai kauko-ohjaus. Näistä estehyppyä ei oltu tehty koskaan, mutta muut Sora ainakin periaatteessa osaa. Aloitettiin paikkamakuulla ja saatiin siitä 9,5. Sora makasi oikein hienosti, vaikka vierestä nousi koira. Vähennykset saatiin turhan monesta käskystä :D

SM-kisat :D

Seuraavaksi tehtiin maahanmeno seuraamisen yhteydessä. Tämä on Soran ehdoton bravuuri ja saatiinkin 10! Sitten tehtiin luoksetulo. Liike oli muuten oikein hyvä ja vauhdikas, mutta Sopuli tuli perusasentoon ja ehti käymään maassa ja nousemaan ylös ennen kuin liike loppui. Saatiin kai 9? Estehyppyä harjoiteltiin muutamaan otteeseen juuri ennen kehään menoa. Sain Soran hienosti hyppäämään pienellä liikkeellä ja yllytyksellä, mutta valitettavasti se istui ennen kun ehdin sen luo. 7? Viimeisenä valitsin kaukot, jotka ovat uusilla säännöillä siis niin, että koira jätetään maahan, liikutaan kahden metrin päähän, käsketään istumaan, takaisin maahan ja vielä istumaan ja sitten paluu koiran luokse. Sorahan osaa tehdä tämän liikkeen ja osasi vielä juuri ennen kehää. Kehässä kuitenkin jostain syystä pienet aivot unohtivat mitä pitää tehdä ja Sora teki sammakkoloikkia tarjotessaan istumista ja maahanmenoa hirveällä tahdilla :D Meitä molempia tuomarin kanssa nauratti, ja nollillehan se meni. Tuomari sanoi, että Sorassa on paljon potentiaalia tokokoirana, jos sen kanssa vaan viitsisi tehdä. Niinhän siinä olisi ja ehkä me vielä joskus tätäkin lajia treenataan enemmänkin. Lopputulos oli kai 7kymmentä jotain pistettä ja oltiin ilmeisesti viidensiä. Tässä vaiheessa olin jo itse koutsaamassa, mutta ihan hauskaa oli!

Kaksi viikonloppua on ollut pakko viettää tiiviisti näytön ääressä, sillä agilityn SM-kisat ja MM-karsinnat. Taas on saanut itkua pidellä, kun koirat yltää toinen toistaan hienompiin suorituksiin ja mä niin haluan joskus olla siellä jo ihan sen fiiliksen takia.

Ja loppuun vielä meidän tallilla oleva ihana issikkavauvaponi ♥

Talvea ja aksaa

Ihana lumi on saapunut, koirien kunto kasvaa umpihangessa rämpiessä ja ponin kanssa maastoilu oli aivan superihanaa! En todellakaan ole mikään talvi ihminen, ja mielestäni talven (ja kevään ja syksyn..) voisi jättää vuodenajoista kokonaan pois. Mutta jos talvi täytyy olla, niin kyllä sitten pitää lunta olla edes jonkun verran. On ulkona kuitenkin ihan eri näköistä, on valoisampaa, ja eläimet tykkää. Ainoa miinus on vesikoirien turkkeihin jäävä valtava määrä lunta, mikä tarkoittaa suihkulla sulattamista jokaisen lenkin jälkeen.

Sunnuntaina käytiin tekemässä aksatreeni molempien koirien voimin. Suunnittelin itse radan, joten tehtiin Jennan koulutuksen alkua ja loppua sekä valssi/sokkari/takaaleikkaus harjoitusta. Soran kanssa kutsuminen alussa toimi aivan sairaan hyvin, joten Sora osaa sen piste. Lopussakaan ei ollut mitään ongelmaa.

Nero sai juosta taas ilman rimoja ja luukuttaa putkiin. Se irtosi putkeen yli 10 metrin päästä ja meni täysiä ja juostiin hallia edes takas. Pienen pieni katkeruuden tunne tuli, kun toinen tekee satalasissa ja on paras ja rikki. Mutta kivaa sillä on kai noinkin. Harmi vaan, että tuollaiseen toilailuun se tekeminen jää.

Keskiviikkona päästiin Soran kanssa treenaamaan Lotan silmän alle. Alkuun tehtiin pari puomia, eikä Sopuli oikein meinannut muistaa, että myös kokonaisella puomilla kuuluu pysähtyä. Muistuttelut sekä pelkällä alastulolla että keskiosan alusta sujuivat ilman mitään ongelmaa. Ensi kerralla täytyy tehdä myös ylösmenolta pari muistutusjuoksua ja vaikka ihan puomin juurelta. Kyllä se sen joskus oppii.

Radalla tehtiin valkoisilla numeroilla kaikki. Alussa ei mitään kummallista, seiskalle ohjasin japanilaisella ja kasi vedolla. Ysin takaakierto oli jostain syystä itselle vaikea, en työntänyt Soraa tarpeeksi taakse, vaan lähdin hätäilemään, jolloin Sipuli nappasi senkin edestä. 7-8 väliin kokeiltiin minulle uutta ohjausta, eli koira putkesta oikealle kädelle samallalailla kuin japanilaisessa, mutta sitten heitettiinkin koira esteen yli sillä samalla oikealla ja taaemmalla kädellä. Silloin oma rintamasuunta säilyi puomia kohti, jolloin Sora tuli tosi hienosti samalle puolelle ja siitä kasin yli ohjaaminen oli helppoa. Kuulostaa todella monimutkaiselta, mutta oli oikesti suhteellisen yksinkertainen ja helpon oloinen.

18 oli oikeasti toiselta puolelta ja tein siihen pakkovalssin. En alkuun osannut merkata yhtään hyvin, vaan tuli sellaisia puolittaisia huonoja suorituksia. Kunnon merkillä toimi hyvin. Sama merkkaus/haltuunotto ongelma tuli 21-22 välissä. Sora olisi kovin mielellään poiminut matkalta 8/24 aidankin, koska en osannut kunnolla kertoa sille, että jatketaan muuten tänne. Vaihdoin tässä myös persjätön tilalle valssin, joka toimi huomattavasti paljon paremmin. Putkesta otin mukaan ihan vaan vastakädellä, mikä toimi ja lopussa ei ongelmaa.

Lotta sanoi, että kannattaa palkkailla persjättöjä, kun koira tulee oikealle puolelle. Sora on ilmeisesti vielä vähän epävarma siitä, mihin ollaan menossa. Oman rintamasuunnan huomioiminen ja parantaminen auttaisi varmasti myöskin. Kaiken kaikkiaan huomasi, että ollaan tehty pienillä esteväleillä lyhyempiä/tiiviimpiä ratoja. Sora haki herkästi sen lähempänä olevan esteen, koska on tottunut tekemään niin. Ratatreeniä siis listalle myös täältä suunnalta ja lisäksi noita pidempiä välejä.

Ilmoitin Soran myös hyppärille painostuksen takia, joten suuntaamme Janakkalaan 14.2. Jospa saataisiin ensimmäinen tulos aikaiseksi ihan vaan ystävänpäivän kunniaksi :)

Viimeistelytreeni

Eilen käytiin Soran kanssa Lotta Vuorelan treeneissä tekemässä viimeistelyjä viikonlopun starttiin. Oli ihan superhyvä päästä tekemään pidempää rataa, koska kisoissakin esteitä on enemmän kuin muutama niin kuin normi treeneissä.

Rata oli oikein sopivan tasoinen ja kiva tehdä. Sorppeli oli hyvässä vireessä. 6-7 väliin halusin tehdä persjätön ja sen ajoituksen kanssa oli vähän vaikeuksia. Aloin joka kerta tekemään sitä myöhässä, vaikka olisi pitänyt aloittaa jo ennen muuria. Jotenkin en uskaltanut luottaa Soraan, mikä oli ihan typerää, koska kyllä se tekee.

Kepeille Sora haki aivan superhyvin! Ja kepitteli hyvällä vauhdilla ilman apuja seinää päin ja loppuun asti. Sain jopa otettua sivuetäisyyttä. Huippu sheltti! Keppien jälkeen tein valssin putkelle. Tässäkin oli pientä ajatusvirhettä, valssi suuntautui liikaa kohti sitä putkensuuta, johon oltiin menossa, jolloin peitin koiralta koko putken ja Sopuli haki aalle. Kun jatkoin valssia pidemmälle, Sorppa tuli juuri sinne mihin piti.

Aata lähdin tekemään ilman pumpperia. Ensimmäisellä kerralla oli hyvä osuma, mutta ne huononivat koko ajan. Oli pakko hakea pumpperi avuksi ja silloinkin ensimmäisellä kerralla Sora hyppäsi kokonaan kontaktin yli. Viimeinen oli taas hyvä. Lotan vinkki tähän oli tehdä välillä vähän madalletulla aalla, jotta laukka pitenee automaattisesti. Lisäksi pumpperin paikkaa kannattaa tarkkailla, jotta päästään aina optimaaliseen suoritukseen. Ja pumpperin tarvittava paikka voi muuttua myös yhden treenin aikana.

Aalta jatkettiin pyörityksellä aan puoleisen siivekkeen ympäri ja miten olikin niin yksinkertainen ohjaus niin kamalan vaikea. En saanut millään suunnattua ja ajoitettua omaa liikettä järkevästi, vaan olin joko edessä tai hukkasin koiran tai ohjasin sen johonkin ihan muualle kuin muurille. Sain lopulta tähänkin ihan ookoo suorituksen.

Loppu olikin juoksemista ja hyvin Sora ampui putkeen, vaikka osittain epäilin vauhdin hidastuvan. Myös lähettäminen 20 putkeen onnistui hyvin.

Viimeiseksi tehtiin vielä koko rata kertaalleen ja lukuunottamatta aan kontaktivirhettä me tehtiin nolla! Rimat oli 35cm ja 40cm sekaisin. Jäi tosi hyvä mieli treeneistä ja tuli heti paljon varmempi fiilis huomisen ensimmäisestä virallisesta startista. Tavoitteita ei sille radalle ei ole, mutta olisihan se siistiä pystyä tehdä samanlaista aksaa kuin treeneissä. Ja siitä lähdetään sitten jatkamaan.

Lotta huomasi treenin aikana, että Sora laukkaa takajalat samaan tahtiin. Kuulemma aika yleistä shelteillä. Voi kertoa lanteen jumeista tai ainakin siitä, että lanne jumittuu helpommin. Sora on kuitenkin käynyt osteopaatilla kuukausi sitten, joten en usko siellä olevan ainakaan mitään isompaa jumia. Tänään ja eilen olen sitten kytännyt Soran juoksemista vähän enemmänkin ja huomasin, että hitaammassa vauhdissa takajalat erottuvat kyllä, mutta kovempi vauhti vaikuttaa heti. Täytyy seurata tilannetta.

Paikkausta Lotan treeneissä

Keskiviikkona päästiin paikkaamaan Neron kanssa Lotta Vuorelan agilitytunnille ja ei vitsi mua ärsyttää, kun ei päästykään koko aikaisesti Lotan ryhmään! Oli meinaan hyvät treenit ja kivaa tehdä vähän vaikeempaa ja pidempää rataa. Täytyy vaan ottaa noita paikkausvuoroja aina kun mahdollista.

Oon miettinyt, että miksi noi kepit on tässä ohjelmassa niin tyhmät, kunnes nyt laskin, että niitä on vaan 10. Ei ihme ettei ne koskaan oo hyvin! Joten tässäkin kepit jatkuu vielä kaksi keppiä pidemmälle, eikä lopu noin kauas.

Ratapiirros on suuntaa antava. Saattaa olla jotkut esteet vähän vinossa ja etäisyydet miten sattuu, mutta näkee tuosta idean. Puomia ei tehty olleenkaan, koska mehän nyt tehdään siihen juoksukontakti. Alkuun tehtiin ensin aa juoksulla, ja saatiin Lotalta erittäin hyviä neuvoja. Tavoitteena tosiaan, että koira juoksee koko aan täydellä vauhdilla. Palkka aina heittäen vastakkaisella kädellä, ilman että koira näkee käden liikettä. Palkka ajoissa! Sen pitää lentää silloin, kun koira on ylösmenossa. Treenimäärät täytyy pitää pienenä, jotta saadaan aina mahdollisimman kova vauhtinen suoritus, 4-5 toistoa riittää. Sitten vaan lähdetään siirtämään samaa myös puomille, ensin madalletulle ja siitä hiljalleen nostetaan.

Rataa tehtiin muutamassa pätkässä. Heitin kakkosputkeen ja juoksin itse pituuden ja puomin välistä. 4 ja 5 olin tekemässä jotain mikä meni ihan pieleen ensimmäisellä yrityksellä, joten kokeiltiin vitoselle päällejuoksua. Siinä piti muistaa työntää koira kunnolla neloselle, ettei tullut ohi. Päällejuoksussa piti olla ajoissa ja kääntää rintamasuuntaa koiraa kohti. Sujui muutaman toiston jälkeen yllättävän hyvin, mutta treeniä treeniä.

Aalle ohjasin vastakäännöksellä, joka on yksi ihan lempiohjauksistani Neron kanssa. Aan jälkeen palkka ja jatkettiin maasta. 10 ja 11 väliin puolivalssi (tein ensimmäistä kertaa niin, että tiesin ohjauksen nimen.) 13-14 väliin tein jonkun ihmeellisen, mitä ei pitänyt tehdä, mutta päästiin puhtaasti palkkaamaan.

16-17 väliin valssi ja 18ta taas vastakäännöksellä putkeen ja kääntyi tosi hyvin. Kepeille olisin voinut lähettää vähän kauempaa, mutta toisaalta ei tullut mikään kiire tukemaan kepeille menoa ja putkesta tultiin kuitenkin tosi kovaa. Kepeiltä Nero varasti ensimmäisen kerran tokavikasta välistä, koska hetsasin vähän turhan paljon, mutta tokalla kerralla teki hyvin. 22 valssi oli oikea-aikainen ja Nero kääntyi hyvin. Loppu oli ohjauksellisesti simppeli ja jätettiin viimeinen aa tekemättä, kun ei ollut molemmilla puolilla kehikkoa.

Oli kyllä todella hyvät treenit ja saatiin oikein positiivista palautetta. Hyvällä mallilla ja nyt tarvittaisiin juuri tuollaista treeniä. Nero on kuulemma oikein kiva aksakoira ja sen kanssa on mahiksia päästä pitkälle! Nää oli taas sellaiset treenit, että tuli hiki ja jäi hyvä mieli. Ainoo mikä harmittaa, on se, etten saanut treenejä videolle :D