Mikä ero fiiliksessä

Edellisen viikon sunnuntaina tehtiin Soran kanssa lähinnä keppejä. Tehtiin vähän vaikeampaa keppikulmaa eikä meinannut onnistua millään. Jäi aika huono maku suuhun.

Eilen tehtiin taas välistävetoja. Viime kerrallahan ne ei onnistuneet ollenkaan ja lähinnä teki mieli lopettaa koko tyhmä laji. Eilen sitten vaihdettiin ohjaustyyliä. Tein välistävedot takaperin juosten ja koiran puoleisella kädellä heti alusta asti ohjaten. Soran linja parantui tosi paljon ja se tiesi koko ajan mihin oltiin menossa. Omassa liikkeessä oli vähän tekemistä, mutta ehkä takaperin juoksemistaidot paranee, kun harjoittelee. Periaattessahan jalkapalloilijalla pitäisi löytyä tällaisia taitoja, mutta katsotaan :D

Muuten rata oli oikein mentävä, mutta toisille välistävedoille tultaessa ei onnistunut. Nollaa ei siis koko radalta tehty, mutta pätkissä 1-10 ja 7-16 onnistui.

Keppejä tehtiin itsenäisesti ja vahvistelin Soralle ihan perus kepittelyä. Tuli tosi hyviä suorituksia, eikä jättänyt kertaakaan kesken kuten edellisissä treeneissä. Muutaman kerran peräkkäin Sora yritti tosissaan aloittaa kepit väärältä puolelta, mutta korjasi senkin.

Näistä treeneistä jäi kokonaisuudessaan oikein hyvä fiilis ja pienen pieni kisafiiliskin nousi päälle. Jos pääsiäiseksi katselisi kisoja. Keskiviikkona lähden kuitenkin ainakin viikoksi Kuusamoon issikoimaan! :)

Tyyppi kolme vee ja aksavideot

Viime sunnuntaina käytiin Soran kanssa kisaamassa Ojangossa uudelleen nimetyllä Racinel-areenalla. Kaksi agilityrataa juostiin ja tavoitteeksi asetin kontaktien onnistumisen.

Ensimmäisen radan jälkeen olin aika valmis lopettamaan koko lajin ja siirtymään esimerkiksi postimerkkeilyyn. Saatiin mahdutettua rataan melkein kaikki mahdollisen kontaktivirheet ja muutenkin plääh. Vauhti on hidas, fiilis huono, aata ei juossut, puomilla himmaili ja sitten karkasi, keinulla ei edes ajatellut hidastaa. Käytiin tekemässä pieni ajatusten nollaus lenkki ja koira autoon odottamaan. (Missä oli sitten hyppinyt ihan kuraisena ympäri autoa..)

Toinen rata onkin ihan eri luokkaa! Harmittava ohjausmoka itseltä, kun ajattelin että Soralla on edelleen se sama hinku aalle kuin edellisillä kerroilla. Mutta tämä rata oli jo paaaaaljon parempaan suuntaan. Että jatkettiin sitten kuitenkin aksaamista.

Eilen Sora täytti kolme vuotta! Ei voi käsittää, miten nopeasti aika on mennyt. Vastahan sitä katseli juuri syntyneiden pentujen kuvia ja arvaili, että mikä niistä tulisi kotiin ♥

Jumissa

Viikko sitten lauantaina oltiin Soran kanssa Ville Liukan koulutuksessa. Sora ei ollut oikein iskussa, eikä itsellekään tullut sellaista kivaa treenifiilistä. Tehtiin turhan korkeilla rimoilla (40cm), vaikka olin etukäteen ajatellut, että korkeintaan 35cm. Treenattiin kahdessa 10 min pätkässä alla olevaa rataa, jota pilkottiinkin sitten enemmän.

Sora ei jostain syystä hakenut kauhean hyvin takaakiertoja, vaan teki jonkin verran kieltoja, mikä ei ole yhtään sen tapaista. Videot koulutuksesta on olemassa, mutta ne odottavat vielä katsomista. Ehkä isoin omaan ohjaukseen liittyvä asia, jonka koulutuksesta sain irti, oli valsseissa käsien käyttäminen. Olen aina vaan tehnyt valssit vaihtanut käsiä sitten jossain vaiheessa, kun on tuntunut siltä, enkä kiinnittänyt niihin sen enempää huomiota. Kuulemma vaihdan valssatessa ohjaavaa kättä aina, kun koira on riman päällä. Nero ei tiputellut ikinä rimoja, eikä Sorakaan ole niitä tiputellut, joten koskaan ei ole tarvinnut ajatella asiaa. Kuitenkin paljon järkevämpää olisi vaihtaa kättä joko ennen tai jälkeen koiran hypyn. Jos kättä vaihtaa ennen hyppyä, on valssi usein hidastavampi. Nyt vaan pitää alkaa kiinnittämään käsiin erilailla huomiota ja yrittää päästä eroon kohta kolme vuotta tehdystä tavasta. Helppo nakki! :D

Sunnuntaina käytiin omissa treeneissä tekemässä rataa, jonka itse suunnittelin Jenna Caloanderin ratapiirroksen pohjalta. Sora teki 25cm rimoilla eikä ollut ongelmaa hyppimisessä. Rata oli tosi kiva vaikka itse sanonkin. Sopulin ensimmäinen keinu oli vähän turhan vauhdikas ja läpi tuli. Korjasi kuitenkin hienosti. 18-20 kohtaan saatiin tehtyä ongelmia, kun en jostain syystä osannut ohjata välistävetoja, eikä Sorakaan niitä tehnyt yhtä hyvin kuin aikaisemmin. Muuten meni tosi hyvin ja molemmat juostiin ihan kiitettävästi!

Nero kävi tiistaina rokotuksilla (edelliset menivät vanhaksi joskus marraskuussa...) Nerppa oli tosi hienosti ja vaikka sitä selkeästi jännitti, se teki temppuja ja söi nameja. Rokotusten jälkeen Nero söi muutaman namin jopa eläinlääkäriltä, mikä on todella hieno juttu! Hampaat olivat kuulemma oikein hyvän näköiset, mutta poskihampaissa oli vähän hammaskiveä joka kannattaisi poistaa viimeistään syksyllä. Katsellaan mitä niille tehdään, kun en millään viitsisi nukuttaa/rauhoittaa pienen pienen hammaskiven takia. Kysyin samalla myös Neron hännästä, joka on alkanut painumaan alaspäin. Kuulemma sille ei voi muuta tehdä kuin tarvittaessa leikata koko töpö pois. Siihen en kyllä lähde, vaan jos häntä alkaa enemmän vaivaamaan tehdään ihan toisia päätöksiä.

Soralla oli aika osteopaatille torstaina ja oli ihan paikallaan. Sipuli oli vähän joka paikasta jumissa: rintaranka, selkäranka ja oikea takajalka. Oikean takajalan liikerata oli todella pieni verrattuna vasempaan ja pieni epäilys nousi, että josko joulukuinen autoon törmääminen olisi ollut taustalla. Jerry hoiti Soraa melkein koko 40 minuutin ajan varmaan ensimmäistä kertaa ikinä. Soran kroppa vastasi hoitoon hyvin ja seuraava kerta ajoitetaan huhti-toukokuun vaihteeseen. Toivon mukaan nyt on taas agility ja elämä ylipäänsä kivempaa, kun ei ole pikku koira ihan jumissa.