Hyppyratoja!

Neron kanssa suunnattiin sunnuntaina epiksiin Hyvinkäälle samaan halliin, jossa treenataan talvi. Otettiin vain yksi startti hyppärissä, koska itse olin sen verran kipea, ettei viittinyt tosissaan alkaa urheilla.



Sunnuntain episten rata.

Rata oli oikein hauska. Kahdelle ensimmäiselle putkelle oli takaakierto melkein ainoa vaihtoehto ja plaa. Takaakierrot ei ole oikein hallussa, mutta silti piti yrittää pakottaa niitä siihen. Lopputuloksen voi varmaan arvata. Niistä taisi tulla meidän ainoat virheet. Toinen vaihtoehto olisi ollut valssata 3 ja 4 välissä, mutta Nero on niin nopea, ettei sekään olisi varmaan toiminut. Samoin valssi 7 jälkeen olisi ollut parempi vaihtoehto paitsi, että olin melkoisen paljon jäljessä. 9 ja 10 väliin valssi ja loppuun aikas suoraviivaisesti. Loppusuora oli ihan kamala ja siinä sai kyllä pinkoa kunnolla. Nero otti tosi hyvin kaikki esteet, vaikka juoksin vaan vieressä ja karjuin este. Viimeisestä juoksi sitten ohi, koska olin jo niin paljon jäljessä, että jäi katsomaan missä se ohjaaja viipyy. Siitä myös virhe. Kait.
En tiedä paljon oli lopputulos tai loppuaika, mutta me oltiin kolmansia! Hauskaa. :)


Keskiviikkona osallistuttiin seuramestaruuksiin. Oli muuten kiva nähdä kaikkia seurassa agia harrastavia ihmisiä, siis muitakin kuin oma ryhmäläisiä. Möllien rata oli hyppyrata ja sen kuullessani päätin, että mekin otetaan osaa.



Keskiviikon seuramestaruuksien rata. 16 putki oli paljon jyrkempi ässä.

Medimölleissä oli kaksi osallistujaa. Me saatiin onneksi lähteä toisena. Nero oli oikein hieno koko radan ja haki hyvin esteille, mutta itse sähläsin oikein urakalla. Ohjailin ihan oudosti ja käskytin väärillä sanoilla. S-putkea ei olla ennen tehty ja Nero tulikin ensin ulos väärästä päästä. Mieleen ei jäänyt oikeastaan mitään ja siksikin pitäisi videoida näitä ratoja: näkisi edes että mistä niitä virheitä on kerännyt. :D
Tultiin toiseksi, mikä nyt ei sinänsä ollut yllätys. Mutta kivaa oli ja talven treenikausi alkaa ensi viikolla.


Torstaina meillä alkoi Nobody' Dog Sportsien agilityvalmennus. Ollaan siis koko talvi Tarja Leppälän valmennuksessa. Ryhmäkoko on neljä koirakkoa, eli ehditään varmaan ihan kivasti tekemään. Ensimmäinen kerta oli tavallaan tutustumiskerta, eli Tarja halusi nähdä ja kuulla vähän mitä ollaan tehty ja osataan.

Torstain treenien rata.

Tehtiin ylläolevaa rataa. Nero oli ihan tajuttoman hieno! Se oli nopea, haki esteet hyvin ja niin innoissaan. Kepit mentiin ihan järkyttävän kovaa vauhtia ja Tarjakin sanoi, että johan on vauhtia kepeillä. Pöytä ei ollut ihan mielessä, eikä olla sitä ennen tehty radan osana. Niinpä Nero hyppäsi kyllä hienosti pöydälle, mutta vauhti oli vähän liian kova ja koira pysähtyi vasta viisi metriä pöydän takana. Vähän muistuteltiin ja heti sujui paremmin.

Kepit tehtiin niin, että valssasin 10, joten jäin oikealle puolelle. Sillä tavalla Nero ne osaakin. Tuossa radalla olisi tietysti ollut järkevää jäädä keppien vasemmalle puolelle, jotta esteelle 12 olisi ollut helpompi ohjata. Nyt jouduin kiepauttamaan Neron edessäni, koska se kiisi kepit niin hirveää vauhtia ja siinä nyt ei ollut mitään järkeä. Lopuksi tehtiin keppejä siltä meille väärältä puolelta. Sujui yllättävän hyvin, saan liikkua etuperin ja ohjausapu on enää yksi sormi, jota vähän heiluttelen. Mutta Nero on keksinyt, että viimeistä keppiväliä ei tarvitse mennä. Ja tämä toistui oikeastaan joka kerta, kun tehtiin kepit näin päin. Luulen, että Nero on jo niin innoissaan keppien loppumisesta, ettei malta enää pujotella sitä viimeistäkin väliä. Ensi kerralla laitetaan siiveke estämään sen, ettei Nero ohita viimeistä väliä. Toivottavasti toimii!

Jäi kiva fiilis treeneistä, enkä jaksaisi odottaa ensi viikkoa. Toivottavasti HSKKn ryhmäpaikkakin selviäisi ja sitten päästään treenaamaan kahdesti viikossa koko talvi. Nero alkaa olla melkoisen hyvin kartalla tässä lajissa. Enää täytyy saada koiranohjaaja mukaan kuvioihin ja hyvä tulee.

Hyvinkään mätsäri

Tänään oltiin Hyvinkään Agrimarketilla mätsärissä. Minä olin ainakin pukenut ihan liikaa päälleni, kun päivästä tulikin mukavan lämmin. Oltiin paikalla hyvissä ajoin ja siinä jonossa siestessämme päätin ilmoittaa myös Neron kehään! Sai "alennusta" kahdesta koirasta, joten pakkohan se oli. :D Kehien alkua odotellessa käytiin viereisessä Mustissa ja Mirrissä etsimässä Soralle valjaita, mutta eihän siellä voinut olla sitä sopivaa kokoa, joten jäivät ainakin vielä ostamatta.

Mätsärissä oli kolme kehää, joista yhdessä pyöri veteraanit, sekarotuiset ja lapsi&koira, toisessa ensin isot pennut ja sitten isot aikuiset sekä viimeisessä pienet pennut ja pienet aikuiset. Sora oli siis pienissä pennuissa ja Nero isoissa aikuisissa. Pienten kehässä oli hiukan jahkaileva tuomari, kun taas isojen kehässä vauhtia riitti.

Sora oli ensin vuorossa ja oli taas oikein hienosti. Ruusu osaa esittää sen koko ajan paremmin ja varsinkin seisominen on aina vaan helpomman näköistä. Liikkeet olivat myös parempia, kun ei tarvinnut asvaltilla nostella jalkoja niin kauhiasti. Pöydällä tuomari arvosteli jotenkin todella kauan. Silitteli ja lähestyi todella varovasti. Voisiko olla, että jopa liian varovasti, sillä Sora väisti taas. Ja yritti kiivetä Ruusun syliin. Hampaat antoi katsoa ilman ongelmaa, kunhan vain tuomari alkoi niitä katsomaan. Parina oli sitten vastassa kiipeänkaikkiensyliin cockerspanieli. Pieni kontrasti oli. Sora sai siis vihreän nauhan, joka vastasi tässä mätsärissä sinistä.

Seuraavaksi oli sitten Neron vuoro ja melkein myöhästyttiin kehästä, kun tuomari ottikin ensin kaikki isot aikuiset kehään ja juoksutti kolmessa osassa ja vasta sen jälkeen oli arvostelu pareissa. Neron kanssa ei olla treenattu seisomista eikä oikeastaan muutakaan mitä pitäisi treenata näyttelyihin/mätsäreihin. Paikka käskyllä se seisoi ihan kivasti kyllä. :D Ja kyllähän se nätisti ravaa vieressä, kun juoksee. Ainahan se tekee niin. Tuomarin antoi tulla lähelle, eikä edes paineistunut. Ei se tuomari kyllä koskea saanut, mutta hei edistystä viime kertaan! Jotenkin kummasti me saatiin roosa eli punaista vastaava nauha. Mulla pienesti leuka loksahti, mutta taisi tuomari tykätä perroista.

Kehien arvostelu nopeus oli niin eri, että oli sitten molemmat koirat samaan aikaan ryhmäkehissä, Sora pikkupentujen vihreissä ja Nero isojen aikuisten roosissa. Neron kanssa jouduttiin ensimmäisenä ulos kehästä, enkä kyllä edes ihmetellyt. Vähän jänskätti, kun suurin osa kavereista oli kaksi kertaa isompia, eikä se osaa seistä. Mutta oli niin hieno kakara! Se että oltiin kehässä ilman Neron panikointia oli jo niin suurta parannusta, ettei siitä voi olla kuin ylpeä.

Samaan aikaan Sora oli ryhmäkehässä. Oli tänään seissyt hyvin ryhmässäkin, joten pointsit siitä kotiin. Ei tullut kuitenkaan sijoitusta, mutta mitäs siitä. Toivotaan, että kaikki harjoittelu tuottaa tulosta sitten, kun oikeisiin näyttelyihin päästään osallistumaan.

Kaiken kaikkiaan oli ihan kiva päivä. Päästiin ensimmäistä kertaa koittamaan pentuaitausta mätsärissä. Sora oli aitauksessa kuin kotonaan, jopa meni sinne vapaaehtoisesti, varsinkin jos me olimme lähellä. Nero taas meinasi kaataa koko aitauksen pariin kertaan, mutta eiköhän se pienellä harjoituksella ala sujumaan ihan hyvin. Varsinkin pidempi kestoisissa koiratapahtumissa on ihan kiva, jos on joku isompi tila, missä koirat saavat olla pois hihnoista. Eivät ehkä väsähdä niin helposti.

Huomenna Soran pentukurssi aamulla ja toivottavasti Neron kanssa epiksiin, jos vaan en tule enää kipeämmäksi. Typerä syysnuha.

Leikkinäytelmiä

Nyt ollaankin oltu monissa mätsäreissä. Viime torstaina oltiin Helsingin Tuomarinkylässä, lauantaina käytiin Haimoossa ja maanantaina suunnattiin Helsinkiin Koneen kentälle. Uusia tuttuja saatiin ja muutenkin on ollut hauskaa nähdä paljon koiria. Sora käyttäytyy joka kerta paremmin ja paremmin. Ruusu on alkanut Soran virallisen epäviralliseksi handleriksi ja saa sen toimimaan paljon paremmin kuin minä. Joten nyt sitten oma osani on hermoilla ja jännittää kehän laidalla.

Sora ja Riina.

Tuomarinkylässä arvosteltiin pikkuisen erilailla kuin mätsäreissä normaalisti. Koirat oli jaettu roturyhmien mukaan kehiin. FCI1 ja FCI3 olivat samassa kehässä ja arvosteltiin siis sekaisin olevissa pareissa. Ensin olivat vuorossa pennut. Sora oli heti ensimmäisessä parissa 8,5kk vanhaa bordercollieta vastaan. Soran seisominen ei ollut mitään ihan parasta ja pöydällä yritti kiivetä Ruusun syliin. Sai näin jälkikäteen ajateltuna ihan ansaitusti sinisen nauhan. Ryhmäkehässä ei myöskään pärjätty, Ruusu joutui seisottamaan Soraa melkein pöydän alla ja tuomari kätteli ulos.

Voihan pöytä :D

Reissun paras osa oli ehdottomasti Soran tyttökloonin Riinan tapaaminen. Riina oli väritykseltään uskomattoman paljon samanlainen kuin Sora. Tyttö on pari viikkoa Soraa nuorempi ja aivan ihana. Oli niin innoissaan ihmisistä ja saivat hyvät leikit aikaiseksi. Soran hammaskin jäi Riinan turkkiin kiinni, juuri ennen kuin Riinan oli tarkoitus mennä kehään! Oli sitten pennulla koko kaulus veressä ja hirveällä vauhdilla siivottiin.

Huomatkaa Soran miehekäs pinkki panta!

Lauantaina Haimoossa oli vähän eri koko luokan mätsäri. Torstaina koiria oli 250-300 ja Haimoossa varmaankin 50-70. Pentujen kehässä kaikki pennut kutsuttiin aluksi kehään samaan aikaan. Sitten jaettiin koirat suunnilleen puoliksi ja arvosteltiin pienet ensin ja isot sitten. Sora seisoi oikein hienosti ja oppi selvästi hakemaan seisomiselle paikkaa ja oikeaa asentoa. Haimoossa ei arvosteltu ollenkaan pöydällä, mikä olikin sitten uusi juttu Sopsulle. Tuomari oli vähän isompi nainen ja kumartui Soran ylle ennen kuin Ruusu ehti edes kyykkyyn. Sorahan sitten väisti nätisti, mutta antoi katsoa hampaat hyvin ja antoi kopeloida ihan urakalla. Kehässä jouduttiin olla ihan älyttömän pitkä aika, että kaikki pienemmät pennut saatiin arvosteltua. Sen jälkeen odoteltiin kehän laidalla, että isot arvosteltiin. Oma puolueellinen mielipiteeni on, että Sora seisoi melkein parhaiten kaikista pennuista. Lopuksi kasattiin kaikki pennut kehään. Tuomari kätteli Ruusun pois kehästä, koska pentu väisti. Muutenkin tykkäsi selvästi isommista koirista, melkein kaikki jatkoon päässeet olivat isojen rotujen pentuja.

Maanantaina Koneen kentällä nähtiin taas Riina ja saivat leikkiä. Pienissä pennuissa oli myös kaksi muuta shelttiä, 5 kk vanha trikkityttö, jonka nimi jäi kuulematta ja 10 kk vanha soopelipoika, jonka nimi jäi myös kuulematta. Pidettiin sellaista pientä shelttinurkkaa. :D Parikehässä Sora esiintyi todella hyvin! Seisoi hienosti, haki hyvin oikean asennon, oli nätisti pöydällä (tuomarin lähetyessä kinkkua suuhun, jotta Soralle jäi hyvä maku), liikkui ihan ookoo, mitä nyt vähän hyppelehti, kun nurmikko oli pitkää. parikehästä siis punainen nauha! Ryhmäkehä olikin sitten plaah. Kehä oli todella pieni jo ihan parien arvostelussa. Sitten sinne otettiin kaikki punaisen nauhan saanet pienet pennut ja niitä oli ainakin 17. Joten tilaa ei juuri ollut ja Ruusulle ja Soralle jäi niin pieni tila, ettei Ruusu saanut edes ojennettua kättään ja seisotettua Soraa. Joten taitava pentu sitten päätti istua lähes koko ajan. Lopputuloksen voi varmaankin arvata, eli ei päästy jatkoon. Nero oli myös reissussa mukana, harjoitelemassa olemista. Oikein hieno superperro on Nepsuliini.

Kaiken kaikkiaan Sora oppii kyllä todella nopeasti. Kolmessa mätsärissä kehitys on oikeasti ollut todella näkyvää. Seisomisasento paranee koko ajan ja tuomari ei ole enää läheskään niin jännä. Myös käytös kehän laidalla on hyvää, pienesti pitää toisia koiria nuuskutella, mutta hienosti keskittyy, kun keskittymistä pyytää.

Sunnuntain pentukurssin voi kiteyttää lauseeseen: Ensi kerralla parempia nameja.
Sateen takia tämän viikon aksa oli peruttu. Ensi viikolla onkin seuramestaruudet ja sitten alkaakin hallikausi.

Putki + takaakierto = väsynyt ohjaaja

Keskiviikon agilityssa tehtiin pientä rataa, puomia ja keppejä. Nero oli taas hieman kierroksilla, eikä sitä saanut suunnilleen pidettyä poissa kenttäalueelta. Välillä tuntui, että olin ottanut kuuron kengurun mukaan, joka vain poukkoili ja hyppi ja tahtoi ja meni kovaa. Täytyisi käydä kentällä vaan ja ainoastaan istumassa joskus, jottei kaikki keskittymiskyky menisi kohkaamiseen.

Aloitimme radalla.

Ihan yksinkertainen ja kiva rata. 1-4 ihan normaalisti, vitos-putkeen lähetys ja siinä takaakierto ja persjättö kutoselle, josta putkeen. Saatiin lupa ottaa heti koko rata, jei. Alun esteen meni oikein hienosti 3-este takaa käskyllä. Sitten tultiin putkelle, eikä Nero mennyt sinne ollenkaan. Ensin ohjasin vähän löysästi, kuulemma huiskaisin sen vaan putkeen. Sitten leikkasin liian aikaisin. Sitten hidastin liikaa. Ja kun ohjasin sen ihan hyvin sinne, ei silti. Otettiin monta toistoa ja jopa pelkkää putkea. Kyllähän se sinne lopulta meni ja jeee palkka. Sitten yritettiin yhdistää se rataan ja toimi ihan ookoo. Mutta kun ohjaajan piti alkaa takaaleikkaamaan, niin hohhoijaa. En ehtinyt, kaatuilin (lenkkarit tais vaihtua nappiksiin) tai sitten lähdin leikkaamaan liian aikaisin, jolloin Nero ei mennyt putkeen. Taidettiin saada yksi suunnilleen oikeanlainen suoritus aikaiseksi ja monta sellaista, missä joko hidastin Neroa tai olin törkeästi myöhässä tai rähmälläni maassa. Nopean koiran kirous. :D Takaakiertoa pitää treenata!

Sitten taidettiin tehdä keppejä, molemmilta puolilta. Nero alkaa hyvin tajuta myös väärän puolen kepit, tosin en saa vielä kulkea etuperin, tai koko ajatus katoaa. Nero myös keksi jonkun ihme jutun, että oikeinpäin keppejä mentäessä se saa jättää viimeisen välin pois. En tajua, että mistä se on tuon oppinut. Tai ehkä se oli sen aivot narikkaan kentällä efektin tulos. Saatiin me sinne vissiin pari onnistunuttakin toistoa.

Lopuksi mentiin vielä puomille. Otettiin ensin ihan alastuloa. Nero hiffasi asennon hyvin, eli meidän laatikko treenauksesta on ollut apua! Sitten kun otettiin koko puomia käveli läpi ensimmäisellä kerralla. Toistoja tehtiin pari ja loput olivat oikein onnistuneita. Hieno hauva.

Tehtiin muuten vielä odottamis/lähtöharjoituksia. Koira esteen taakse ja paikka, kunnes annettiin lupa liikkua. Aluksi Nero oli niin innoissaan, ettei millään pysynyt paikallaan, kun leikin ohjaavani. Lopussa sain jo ottaa spurtteja ja hyppiä ja ohjailla.
Sora pääsi mukaan agilitykentälle harjoittelemaan kentällä oloa ja varsinkin odottamista. Vähän sen piti haukkua ja itkeä, mutta suurimman osan ajasta oli oikein hyvin. Varsinkin kun palkkausväli oli tarpeeksi pieni. Enemmän Nero huusi, kun jäivät molemmat tolppaan kiinni...

Vähän liian hieno kuva ton valituksen jälkeen :D

Sora 5kk

Sora täytti eilen viisi kuukautta, joten pidettiin neuvolapäivä. Kuvat on otettu tänään ja kampaa ei ole tainut vähään aikaan nähdä. :D

Paino 5,55 kg.
Säkä 36 cm.

Epikset Helsinki 13.8.

Suunnattiin sitten Neron kanssa sinne epiksiin. Rokotustodistus ei kyllä löytynyt, mutta soitin meidän eläinlääkäriin ja sain sellaisen pienemmän kortin. Kiitos sinne!

Ilmoittautuminen alkoi 17.30 ja oltiin suunnilleen siihen aikaan perillä. Kisojen piti alkaa 18, mutta ilmo venyi melkoisesti ja järjestäjät tahtoivat ottaa kaikki ilmoittautumiset vastaan ennen kisojen alkamista. Mölliradalla järjestys oli minit, medit ja maksit, joten me päästiin vuoroon vasta reilusti seitsemän jälkeen.



Suunnilleen kuva. Este 13 mentiin oikeasti toiselta puolelta, jäi näköjään noin, kun fiksasin etäisyyksiä.

Me otettiin Neron kanssa kaksi starttia. Ensimmäisellä kerralla varmistelin aika paljon ja hidastin Neroa ihan tahallaan. Puomille mentiin hitaasti, koska ei olla sitä paljoa treenattu. 2on2off lopussa vähän karkasi. 4-9 hidasteltiin, mutta ainakin Nero kuunteli nimenomaan ohjausta. 9-10, hohhoijaa. Hain Neron ysiltä esteen takaa ja oma rintamasuunta oli oikealle laidalle, käsi osoitti selvästi putken 10 päätyä ja jotenkin kummasti koira karkaa minun takaani putken väärään päähän. Siinä kohtaa ilme oli varmasti wtf. :D No korjattiin ja jatkettiin aalle. Nero kielsi aan muutamaan kertaan, vaikka verkassa meni oikein nätisti. Loppu rata sujui ihan kivasti.

Toisella radalla oli tarkoitus mennä vähän reippaammin ja luottaa enemmän siihen, ettei Neroa nyt tarvitse sinne esteelle asti saattaa. Kutsuin vähän kauempaa kakkosen takaa ja ohjasin PUomille, josta Nero kimposi kontaktipinnan kautta 14 putkeen. (Oikeasti ovat siis vähän lähempänä toisiaan.) Meni muuten samantien puomin käsky vaihtoon, esimerkiksi ylös eroaa muista käskyistä oikein hyvin. Otettiin puomi uudelleen ja 2on2off oli ihan loistava. Sitten mentiinkin vähän kovempaa 4-10 pätkä ja minulle tuli putken jälkeen joku oikosulku ja olin ihan väärin päin, kun Nero tuli putkesta ulos. Aa jouduttiin taas kertaamaan pariin otteeseen ennen kuin meni yli. 13-14 välissä Nero oli jo menossa hyvin putkeen, mutta ohjaaja päätti jostain syystä takaaleikata liian aikaisin, jolloin veti Neron pois putkelta, jee. Loppu oli taas oikein hyvä ja vauhdikas.

Ei se nyt ihan nappiin mennyt, mutta tulipahan käytyä ja ihan hauskaakin oli. Nerolle oli hyvää itsehillintää joutua odottamaan aidassa kiinni. Muuten se kävi ihan ylikierroksilla. Toisaalta kotoa löytyy nyt niin väsynyt koira, että vissiin se joutui ajattelemaankin! ;)

Sora sai jäädä kotiin juostuaan karkuun lähtö tehdessämme. Se on melkoisen pahasti matkapahoinvoiva ja nyt selvästi on alkanut jännittää autoilua. Täytyy käydä ostamassa matkapahoinvointilääkkeittä, koska reissaamista on tiedossa. Toivottavasti unohtaisi sen jännityksenkin, jos ei tulekaan huono olo.

Alkeita

Tänään oltiin aikaisin aamulla (10.30 :D) Soran kanssa pentukurssilla. Ennen koirien kanssa tekemistä oli pieni teoriatunti, jossa käytiin läpi, mitä kurssin aikana tehdään. Me harjoittelemme lähinnä tokon alkeita ja arkitottelevaisuutta. Lisäksi kouluttaja kertoi omia näkemyksiään koirien varusteista (polttakaa fleksit roviolla...) Kurssilla on meidän lisäksi neljä? muuta koiraa.

Sitten päästiin itse asiaan. Aluksi seisottiin hetki ringissä, jotta koirat saivat välimatkan päästä haistella ja tottua toisiinsa. Sora vähän aikaa haisteli ilmaa ja sitten totesi, että jaa ja jäi istumaan jalkojen viereen. Jes! Sen jälkeen käytiin vuorotellen moikkaamassa kouluttaja ja mentiin riviin seisomaan.

Ensin treenattiin kontaktia. Minulla oli naksu mukana, joten naksautin joka kontaktista. Sora ei kyllä tarjonnut kontaktia läheskään tarpeeksi nopeasti tai usein. Täytyy nyt ottaa oikein tehotreeniin. Kotiläksyksi saatiinkin kontaktin treenaamista niin, että ensi viikolla kontakti on, vaikka kädet olisivat nyrkissä suorana sivuilla (T-asento :D).

Seuraavaksi harjoiteltiin perusasennon alkeita tai ennemminkin namiohjausta. Vähän sinänsä harmittaa, että noin harjoitellaan, koska tahtoisin Soran keksivän kaiken mahdollisimman itsenäisesti. Toisaalta minulla ei ole mitään ideaa, että miten perusasentoa voi muuten opetella, joten tehdään nyt noin. Namiohjauksen harjoittelua tuli tästä kotiläksyksi.

Viimeisenä varsinaisena harjoitteena oli kontaktikävely. Eli ei todellakaan seuraamista, mutta hihna ei saanut kiristyä missään vaiheessa. Sorahan handlasi tämän kuin mikäkin mestari. Meidän ei tarvinnut pysähtyä kuin kerran hihan kiristyessä. Sekin johtui siitä, että Sora tahtoi etsiä muiden tiputtamia makupaloja. Muille koirille näytti kävely olevan yllättävän vaikeaa. Me ei edes olla harrastettu Soran kanssa hihnakävelyä, koska se on niin tylsää. Pari kertaa ollaan lenkkeilty hihnassa, mutta hienosti se osaa olla. Myös tätä saatiin läksyksi.

Lopussa vielä rauhoitettiin koirat, jotta ne oppivat, ettei aina tarvitse tapahtua jotain. Sora kävi maate jalkoihin melkein saman tien. Se on kyllä hauska pentu, heti kun on nameja taskussa, niin johan on keskittymiskykyä. Sora on myös ihan erilainen kotona ja muualla. Kotona se on riiviö, haukkuu ja komentaa ja riiviöi. Muualla pentu käyttäytyy kuin enkeli, seuraa minne menen, on hiljaa ja muutenkin vaikuttaa paljon fiksummalta kuin onkaan. Toisaalta kelpaa oikein hyvin, eipähän tarvitse kitkeä perseilyä pois julkisilla paikoilla :D

Tunnin jälkeen jäätiin vielä leikkimään kultaisennoutajan narttupennun kanssa. Maisa oli Soraa vähän nuorempi ja ne kyllä saivat oikein kivat leikit aikaan. En ole oikeastaan edes nähnyt Soran leikkivän niin kivasti. Juoksivat kovaa ja oikein kunnolla jahtasivat toisiaan. Varsinkin Sora yrittämällä yritti leikkiä hippaa. Se muun muassa juoksi suoraan Maisan kylkeen, niin että toinen kaatui. Olivat kyllä suloisia.

Huomenna olisi tarkoitus suunnata Neron kanssa Helsinkiin epiksiin, jos vain löydän sen tyhmän rokotuskortin jostain. Se on ollut nyt jo yli viikon hukassa enkä vaan voi käsittää, että mihin ihmeeseen se on joutunut...

Rajasaaressa

Tänään mentiin Helsinkiin Rajasaaren treffaamaan Laabania, Teppoa ja Lunaa. Ihan ensiksi olen sitä mieltä, että kaikkien koirapuistojen pitäisi olla niin kuin Rajasaari; polkua, kiviä, kalliota, meri, ranta ja tilaa pelkästään koirille. Oli kyllä kiva paikka.

Oli myös kivaa nähdä Laaban-veljeä ja Teppoa ja Lunaa. Sora leikki ja nuuskutti. Nero lähinnä hyväksi käytti kaikkia ihmisiä paikalla ja käytti heitä heittolaitteena. :D Onhan se söpö, kun tuo pallon ihan jalkojen juureen ja tuijottaa pää vinossa. Olisin mäkin heittänyt palloa sellaiselle koiralle.

Isot sheltit

Pikku sheltit



Smile!

♥

:D

Veljesrakkautta

Laaban on Neron kokonen :O

Luna söpöläinen

"Mitä te teette?"

Shelttejä!



Tulevat MVAt ;)

Nero kiipesi kivelle

Tuleva malli?

Merlekasa

Pennut tutustu vähän isompaan kaveriin

Vauhtii

Keskiviikon ajattelutreenit

Tänään oli sitten Neron kanssa oman ryhmän agilitytreenit. Tehtiin samaa rallirataa kuin maanantaina, eikä meillä ollut taaskaan mitään ongelmia. Vähän huolellisempaa olisi voinut olla oma ohjaus varsinkin alussa.

Rallin lisäksi esillä oli kepit, joita sai ottaa itsenäisesti. Teimme pari kertaa paremmalta puolelta putkeen yhdistettynä. Ihan ookoo, mutta olisimme voineet molemmat tehdä paremmin. Nero yritti vähän oikoa, kun oli niin innoissaan. Putkea nyt tehtiin vähän turhaan, mutta olipa jotain kivaa, jossa Nero sai heittää aivot narikkaan.

Vaikeammalta puolelta pujottelu oli sitten vaikeampaa. Saatiin kuitenkin pari ihan hyvääkin suoritusta sekaan. Nero alkaa selvästi jo tajuamaan, että ne on ihan samat kepit, olen sitten kummalla puolella tahansa. Vielä me ne handlataan.

Kolmantena paikkana oli puomin alastulo. Olen Nerolle naksutellut kontaktilaatikkoa, mutta olen ollut itse liian aktiivinen. Nero ei hakeudu itsenäisesti 2on2off asentoon, vaan lukee liiaksi minun liikettäni. Se kyllä pysähtyy, kun sanon käskyn, mutta vain silloin kun itse liikun kontaktipinnan ohi. Jos jään itse seisomaan paikalleni, se ei tajua yhtään. Joten me ei oikeastaan tehty puomilla treeniä vaan kontaktilaatikolla. Naksuttelin Neroa laatikolle ensin liikkeen kanssa ja sitten ilman liikettä. Kyllähän se melko nopeasti keksi mitä hain.

Toisaalta Nero ei osaa ollenkaan yhdistää asioita. Se ei myöskään tajua sheippaamista. Kun aloittelimme naksuttamista, harjoittelimme ympäri menoa. Naksautin, kun Nero käänsi päätä, sitten kun sen kaulakin kääntyi ja niin edelleen. Mutta Nero ei tajunnut. Se ei vain yksinkertaisesti voinut kääntää selkäänsä minulle. Se ei tajunnut, mitä halusin. Lopulta täytyi ottaa käsimerkki käyttöön. Nykyään Nero osaa mennä ympäri, käsimerkin kanssa.

Ja sitten palataan tämän päivän treeneihin. Nero ei osannut siirtää kontaktilaatikolla tapahtuvaa toimintoa puomille. Jotenkin tuntuu, että tämä ei ole paras tapa opettaa Neroa. Muutenkin tahtoisin kontaktiesteiden olevan yksi suoritus. Eli puomiin kuuluisi puomin ylös juokseminen ja 2on2off asentoon jääminen. Jes komennolla vapautus ja matka jatkuisi. Tahdon, että 2on2off on automaatio, että minun ei tarvitse alkaa sitä erikseen komentamaan.

Me opeteltiin pöytä niin, että käskin Neron pöydälle ja sanoin paikka käsimerkin kanssa. Sen jälkeen jätettiin paikka-käsky pois. Sitten käsimerkki. Meillä meni noin kymmenen toistoa siihen, että pöytä komennolla Nero hyppää pöydälle ja odottaa niin kauan, että vapautan jatkamaan matkaa. Luulen, että voisin opettaa kontaktiesteet samalla tavalla. Jotenkin tuntuu, että se toimisi paremmin. Toisaalta olen agilityssa vielä aivan aloittelija, joten ehkä tämä tapa on todettu hyväksi ja toimivaksi.

Tänään ei ollut yhtä hyvä fiilis treenata, mutta se johtui varmaankin siitä, että aloitin uudet työt tiistaina ja olen väsynyt. Ehkä en jaksanut itse keskittyä, ehkä Nero kävi kierroksilla, mutta se ei ollut niin kivaa kuin yleensä. Onneksi ensi viikolla päästään uudestaan ja on ollut aikaa tottua tähän työntekoon.

Maanantain liito

Maanantaina oltiin siis paikkaamassa agilitytunnilla, kun tilaa oli. Oli kyllä ihan huippu hauskaa!

Korvat!

Ensimmäistä kertaa olin treeneissä, joissa treenattiin ihan rataa. Tehtiin kahta eri treeniä, toinen oli se rata ja toinen oli rallirata. Me tehtiin ensin rallirataa, jossa oli siis u-putki ja kaksi aitaa. Tarkoitus oli saada koira rakastamaan putkea (meidän kohdalla rakastamaan vielä enemmän.) Mentiin molempiin suuntiin useampi kierros ja hauskaa oli. Minun pitäisi vaan ohjata äänellä Neroa jo ennen kuin se tulee putkesta ja se oli jostain syystä hankala muistaa. Kaikista paras suoritus oli, kun Nero tuli putkesta ja ohjasin sitä aidalle sanomalla PUÖEÄÄII. :D Nero kyllä hyppäsi oikein nätisti ja sitten oli pakko palkata, kun alkoi naurattamaan liikaa.

Rata





Tuollaista rataa siis tehtiin. Este 11 on keinu, joten jätettiin se väliin varsinaisella radalla. Oli oikein kiva rata. Meillä sujui hyvin. Ensimmäisen kerran kepeille tultaessa Nero meni niin vauhdilla, ettei pujotellut kaikkia välejä. Ja yritin vielä oikein jarruttaa sitä kropalla ja kaikella. Toisella kerralla meni oikein hienosti. Ensimmäisellä kerralla palkkasin 10 esteen jälkeen ja aloitin uudestaan 12, mutta toisella kerralla juostiin vaan täysiä kympiltä kahdelletoista.

Keinu tehtiin yksittäisenä esteenä muutaman kerran. Ei mitään ongelmaa! Olen melkein kauhulla odottanut, että koska me päästään keinulle sotkemaan, mutta. Ensin Nero oli hihnassa, jotta vauhti pysyi hiljaisena. Keinua myös hidastettiin, ettei nyt heti rämähdä täysiä alas. Pari kertaa toistoja ja päädyttiin siihen, että Nero oli vapaana, eikä keinua hidastettu ollenkaan! Mun mahtava ihana paras kakara!

Kouluttajan kommenteista tuli hyvä mieli. Meillä on kuulemma hyvä meininki ja potentiaalia. Ja MINÄ ohjaan hyvin Neroa. Ihanaa kuulla positiivista palautetta.

Tänään on sitten vielä omat treenit. Kyselin myös paikkaa Nobody's Dog Sportsin talven valmennusryhmistä ja näillä näkymin mennään Neron kanssa kisavalmiiden ryhmään syyskuussa. Hauskaa!



Kaikkea kesäistä

Jopas on nyt tullut laiskoteltua blogin kanssa. Vaikka mitä ollaan taas tehty, mutten ole ollenkaan jaksanut mitään kirjoittaa.

Nero täytti jo kaksi vuotta! Piti tehdä pitkä ja hieno postaus ihan vain Nerosta, mutta sekin on jotenkin kummasti jäänyt. Synttärilahjaksi koira raukka menetti karvansa, ei kyllä taas tykännyt yhtään trimmaamisesta. Mutta nyt sillä on paljon parempi olla.

Leijonakuninkaasta :D

Nalle antaa Nerolle synttärihalin

Soralle tuli viime tiistaina täyteen 20 viikkoa. Painoa oli 5,15kg. Tämän jälkeen siirrytään kuukausittaisiin mittauksiin. Jos me saataisiin aikuiskorkeudeksi se 37cm.

Vähän on tota kaulaa tässä kuvassa :D

27.7. käytiin pentutreffeillä Malminkartanossa. Paikalla oli kymmenen pentua mukaanlukien Soran veli Laaban! Oli kyllä todella kivaa. Sora ihan selvästi tunnisti veljensä (en sitten tiedä tunnistiko sheltiksi vai veljekseen) ja saivat todella kivoja leikkejä aikaiseksi. Laaban oli kyllä huomattavasti Soraa isompi, mutta ei se menoa näyttänyt haittaavan. Muiden pentujen kanssa Sora oli vähän varovaisempi, vaikka juoksi se niidenkin kanssa. Oli väsynyt pentu, kun päästiin kotiin.

Kaiken karvaisia koiria ♥

Laaban-veli

Vähän on kokoeroa pojilla

Soran kanssa käytiin mätsärissä 28.7. Ihan älyttömän kauan jouduttiin odottamaan oman kehän alkua. Saatiin punainen nauha, muttei kuitenkaan sijoituttu. Sora osasi olla todella hienosti, sekä odottaminen että kehässä ravailu sujuivat hyvin. Ainoa missä oli vähän ongelmaa, oli pöydällä seisominen. Vähän jännitti tuomari (jolla kyllä oli melko kovakouraiset otteet.) Mutta oikein ylpeä sai taas olla pikkuisesta!

Saatiin muuten paikka HSKKn pentukurssilla. Joten ensi sunnuntaina aloitetaan heti aamulla pentukurssi. Toivottavasti herätään, Sora on ehkä aamu-unisin koira ikinä!

Agilitykin jatkui ja päästiinkin heti maanantaina treenailemaan, kun jatkoryhmässä oli niin paljon poissaoloja. Paikalla oli meidän lisäksi yksi muu koirakko ja saatiin aika kivasti treenailtua. Tehtiin rengasta yksittäisenä esteenä, eikä mitään ongelmaa.
Kouluttaja teki meille pienen radan, jossa oli aitoja, putki sekä kepit. Nero oli ihan superi. Omassa osaamisessa sen sijaan oli taas tekemistä. Keppejä harjoiteltiin nyt toiselta puolelta, koska Nero handlaa jo toisen puolen hyvin. Ekan kerran Nero tajusi, että niitä keppejä voi pujotella myös silloin, kun olen ns väärällä puolella. Muutenkin oli tosi kivaa ja jees päästä treenaamaan ylimääräinen kerta.

Keskiviikkona olikin sitten oma treenikerta. Meidän alkeiskurssi on nyt muuttunut virallisesti jatkokurssiksi. Ensimmäistä kertaa tehtiin muuria, eikä mitään ongelmia ollut. Hyppää komennolla yli ja pallo palkaksi ja thats it.
Tehtiin myös rengasta ja kaikki sujui jälleen hyvin. Nyt jo lähetin Neroa renkaalle käskyllä 'ring'. Aikaisemmin olen vain "vetänyt" renkaan läpi.
Itsenäisenä harjoitteena oli loiva aa. Vähän naksuteltiin tiistaina 2on2off asentoa, ja Nero tajusi sen kyllä hyvin. Oikea asento löytyi perjaatteessa joka kerta. Hyvin saatiin siirrettyä asento myös aalle. Nyt kun vielä saan opetettua, että 2on2offiin kuuluu jäädä joka kerta ihan ilman komentoakin, niin avot!

Ratatreeninä tehtiin keppejä, aitaa, putkea ja kahta aitaa. Kepit sujuivat taas hyvin. Harjoiteltiin molemmilta puolilta ja kyllä ne sieltä vielä löytyy toiseltakin puolelta. Nero haki putkelle todella hyvin, joten lisättiin treeniin myös takaakierto. Kaikki sujui todella hyvin. Olen niin ylpeä pienestä perrostani.
Agilityn jälkeen jäätiin treffaamaan Raxu shelttiä. Sora oli siis mukana, odotteli treenien aikana autossa. Otetaan toivottavasti Raxun omistajan kanssa talveksi vakio hallivuoro, jolloin pääsisi treenaamaan agia Neron kanssa toisen kerran viikossa. Jos siis päästään talven valmennusryhmiin. Sorankin kanssa voisi ottaa sitten jo alkeita agilityssa. Ja ylipäätään pääsisi treenaamaan sisällä sen kerta viikkoon lisää.
Tänään mennään taas Neron kanssa paikkaamaan jatkoryhmän agilitytunnille, kun siellä oli taas paljon poissaoloja. Kivaa kivaa!