Kisaa ja treeniä

Lauantai aamulla ajettiin liian aikaisin Janakkalaan juoksemaan yksi startti hyppärillä. Vähän meinasi väsyttää, mutta onneksi Sora on niin kiva. Sen kanssa on maailman helpointa mennä paikassa kuin paikassa ja nykyään automatkatkin Sora nukkuu nätisti.

Minna Räsänen oli tuomarina ja rata näkyy tuossa. Tavoitteeksi asetin keppien suorittamisen oikein. 2-3 välin ohjasin sokkarilla ja ennen keppejä oli tarkoitus tehdä jonkinlainen valssi, mutta en oikein tiennyt missä olin ja Sora tuli ohi seiskasta. Pyöräytin uudestaan aidan yli ja siitä kepeille ihan superhyvin! Loppu tuntui kivalta. 14 putkella en kertonut tarpeeksi ajoissa Soralle missä menen, joten pieni hukkauksen hetki putkesta tultaessa. 18 putken juoksin keppien puolelta ja toimi hyvin.

Radan jälkeen menin katsomaan tulostaulua nähdäkseni ajan ja yllätyin aikalailla, kun siellä lukikin HYL. En tiedä yhtään, mistä hylly on tullut ja vitsi kuinka harmittaa. Olin yksin reissussa, joten suoritusta ei ole videolla, enkä saanut aikaiseksi mennä kysymään keltään, kun ne kaksi paikalla ollutta tuttua eivät olleet nähneet meidän rataa.

Keksin hyllylle kaksi mahdollista paikkaa: kepit ja pituus. Toivon todella, että se on pituus, josta Sora on tullut vinottain yli, enkä ole huomannut. Koska jos kepeistä jäi taas viimeinen väli pois, ollaan kohta vaikeuksissa. Ärsyttää. Muuten oli kiva käydä kisaamassa ja Soran asenne oli oikein kohdallaan!

Soralla kävi lauantaina myös koirakavereita kylässä, kun kaksi Bumtsi Bum D-pentueen Keravalla asuvaa pentua tuli käymään. Tyypit on 6 kk ja oli kyllä niin kakaroita :D Sora vaikutti/luuli olevansa todella aikuinen verrattuna niihin. Hirveästi Sopuli ei leikkinyt, mutta pennut yrittivät aina välillä käydä mielistelemässä Sorppaa oikein urakalla. Mulla oli ainakin ihan hauskaa :)

Kuvat ottanut Anniina Peltonen

Lauantaina Nerppa pääsi vielä ihan yksin lenkille. Mentiin tallille, mutta ponit olikin saaneet juuri heinät, joten lähettiinkin ihan kaksistaan lenkkeilemään. Ainakin sillä oli kivaa :)

Sunnuntaina käytiin treenailemassa Sorpan kanssa kontakteja, jotka oli kivasti radalle piirretty. Tehtiin heti alkuun kisanomainen suoritus, eli suoraan vaan puomi ja aa mukaan enkä palkannut puomilta tai käyttänyt aalla pumpperia. Ohjauksellisesti rata ei ollut todellakaan mikään paras, mutta Sora teki kaikki kontaktit juuri niin kuin pitääkin! Ja parilla seuraavalla myös ohjaus oli parempaa. Aalle toinen tai kolmas toisto ilman pumpperia jäi turhan ylös, joten tehtiin vielä muutama pumpperin kanssa. Tehtiin myös pari keinua, jotka ei olleet ihan niin hyviä kuin ne on ollut, mikä ei yllättänyt ollenkaan. Ollaan keskitytty puomiin ja keinua ei olla tehty. Mutta muistutellaan.

Näistä treeneistä innostuneena päätin, että Sora on nyt kisavalmis ihan oikeillekin radoille. Joten sunnuntaina suunnataan Porvooseen kahdelle agiradalle! Keskiviikkona olisi Helsingissä tarjolla spessukisat, joten jos ei ole liian kylmä, saatetaan pyörähtää myös siellä.

Mökkeillen

Viikonlopuksi lähdettiin Soran ja äitinkin kanssa mökille missä muu perhe oli. Oli suhteellisen iloista koiraa kaikin osapuolin, kun saatiin lauma kasaan. Perrot oli kuulemma vaan uinu koko viikon. Leikki meni niin, että Nero haukahti Nallelle: hyppää veteen. Nalle teki työtä käskettyä ja Nero heitti itelleen pallon veteen ja haki sen. Tätä oli sitten jatkunut ilmeisesti ihan omiksi tarpeikseen. Nerppa myös haki palloa vedestä ja jos Nalle sattui saamaan sen, haukahti Nero taas, jolloin Nalle meni uimaan :D Pieniä söpöjä tonttuja perroja ♥

Mökille tulivat myös isän veli perheineen. Yhteensä meitä oli siis yhdeksän ihmistä ja viisi koiraa. Suhteellisen hyvin meni, vaikkakaan Ruffe ei yhtään tykkää Nerosta. Yksi pieni kähinä saatiin aikaiseksi, mutta koirat eivät edes koskeneet toisiinsa. Muuten pientä murinaa kuului, muttei mitään vakavaa.

Ruffe, Mimosa, Sora ja Nero. Nalle oli sitä mieltä ettei se ala mihinkää luokkakuviin :D

Nero oli hoitanut itse myös kynsientrimmaamisen, kun uimareitti on tällainen

Aktiviteetit koostui koirien osalta lähinnä uimisesta ja yleisestä mökkihengailusta. Sora kävi myös uimassa, avustettuna tosin. Eikä lähtenyt enää edes niin pahasti karkuun rannassa, joten ehkä se vielä joskus ui edes vähän enemmän vapaaehtoisesti. Nepsuli oli uinut niin paljon jo viikolla, että on laihtunut suhteellisen paljon. Sama meno jatkui viikonloppuna. Käytiin myös Palvipäivillä Korpilahden satamassa, jonne veneilee pari minuuttia meidän mökiltä. Otin sekä Neron että Soran mukaan ja oli ne hienosti! Jossain kohtaa oon selvästi tehnyt edes jotain oikein :) Ei välittänyt mistään vaikka oli väkeä kuin pipoa ja joka paikassa tuoksui ruoka. Nerolle helpotus tuli varsinkin, kun pääsi käymään uimassa.

 


Itse ehdin lukemaan kirjan, joka on pitänyt lukea jo monta kuukautta. Lisäksi kehitettiin uusi vesileikki. Meidän mökki on tosiaan Päijänteen rannassa ja siellä on moottorivene. Joskus vuosia sitten vedettiin pulkkaa veneen perässä, mutta nyt hankittiin oikea veneen perässä vedettävä lelu. Siinä tosiaan maataan päällä ja roikutaan kahvoissa mukana. Aivan sairaan hauskaa ja rankkaa! Kolme lyhyttä pätkää viikonlopun aikana ja maanantaina oli kipeenä koko kropan lihakset.

Nyt viikolla ollaan vaan lepäilty ja ehkä ens viikonlopuksi lähdetään uudestaan mökille. Tai ainakin lähetän koirat sinne, jos joku vaan lähtee :D

Soran juttuja

Meillä kävi perjantaina kylässä 14-viikkoinen shelttipentu Luca. Poika on itseasiassa Soran Luna-kaverin pentu ja on yhdellä Ruusun kaverilla. Asustaa onneksi sopivasti lähellä, joten eiköhän tässä nähdä useamminkin. Varsinkin kun pojat leikkivät niiiiiiiin hienosti! Tältä näytti melkein pari tuntia ♥

Täällä video. Blogger tyhmäilee eikä jostain syystä löydä mun videoita, joten linkkina sitten. Ehkä joskus pääsen muokkaamaan sen oikeasti esiin...

Nero on mökkeistetty sunnuntai-iltana, joten Sora on joutunut olemaan ihan yksin kotona varmaan ensimmäistä kertaa elämässään. Tai olihan se ihan pikkupentuna, mutta siitä on jo aikaa. Meillä nimittäin lähti kaikki muut mökille, paitsi äiti ja minä kun olemme töissä. Hieno ilma ja silleen. Tänään kuvasin Sopuli eläimen touhut ja näköjään on vähän itkeskellyt. Ei onneksi paljon, mutta on ulvonut ja haukkunut. Viimeinen tunti on ollut vähän turhan levoton ja oikeastaan koko ajan/tasaisin väliajoin on pitänyt jotain ääntä päästää. Tosi tylsää. Sama juttu oli varmasti maanantaina, koska koira oli aivan väsynyt kun tulin kotiin ja meni alkuintoilun jälkeen nukkumaan. Toisaalta tekee hyvää harjoitella ihan yksinkin olemista, mutta ehkä vähän turhan pitkän pätkän joutui heti kokeilemaan. Ja joutuu ainakin huomenna ja ehkä torstaina.

Eilen käytiin illalla vähän aksailemassa. Tehtiin muutamaa hyppyä ja pyöriteltiin niiden ympäri, ihan vaan että oli kivaa. Keinuakin tehtiin ja on muuten hieno. Renkaan teki myös ja loppuun kokeiltiin kuumasta ilmasta huolimatta keppejä. Ja Sora kepitteli oikein! Kuka tunnustaa käyneensä opettamassa sille ne, koska viimeksi ei varmasti osannut. Ihan ilman mitään apuja suorat puukepit. Aikas huippua. Totta kai niissä vielä tekemistä riittää, mutta sillä on selvästi jo idea. Loppuun käytiin vielä lenkillä ja tulikin vietettyä taas kolme tuntia kentällä, vaikkei mitään kummallista tehty. Huomenna mennään kokeilemaan epiksiin, mitä Sora sellaisista geimeistä sanoo.

Neron Agirodusta tulee oma postaus, samaa vikaa ollut videoiden kanssa...

Koiranpäivä!

Koiranpäivän kunniaksi lähdettiin Ruusun ja koirien kanssa Riihimäelle SKLn ja Etelä-Hämeen Kennelpiirin järjestämään match shown. Mätsäri järjestettiin Suomen metsästysmuseolla ja tuotto meni kokonaisuudessaan koirien terveystutkimusrahastoon. Ilma oli nätti ja arvata saattaa, että paikalla oli meidän lisäksi muutama muu. Kaikkiaan ilmoittautuneita koiria oli 423 ja olettaisin muillakin olleen turistikoiria. Luokat oli jaettu normimätsäristä poiketen FCIn ryhmien mukaan: 1/2, 3/4 ja niin edelleen. Sora osallistui siis aikuisten luokkaan ja Nero oli mukana tsemppaamassa.

Alotettiin hyvin, kun paikalle päästyämme Ruusu kysyi otinko rokotustodistukset mukaan. Ai mitkä? Ei oo vähään aikaan tullut käytyä muissa koirajutuissa kuin omissa treeneissä, joten ei tollaista voinut muistaa. Mietittiin hetki mitä tehdään ja mentiin kuitenkin jonottamaan. Jonossa törmättiin Riina-shelttiin ja tämän omistajaan, joiden kanssa Soran ensimmäisenä kesänä osuttiin useaankin mätsäriin. Älkää ihmiset koskaan tehkö tätä, mutta lainattiin Riinan rokotustodistuksia (shameonme.) Soralla on kuitenkin kaikki rokotukset kunnossa ja olis vaan jääny ärsyttämään, puolustelen tekoani! Sora ja Riina muistivat toisensa(?) tai ainakin reippaasti sanoivat moi. Söpöjä kuin mitkä ♥

Sora ja Riina

Numeroksi saatiin 184 ja meidän kehä alkoi numerosta 101. Hyvää aikaa siis lähteä lenkkeilemään. Kauaa ei kävelty, mutta löydettiin metsäpläntti jossa pitää koirat vapaana. Sitten alkoi odottelu. Meidän kehässä oli arvostelemassa Rainer Vuorinen ja hän piti ihanan nopeata vauhtia. Siis oikeasti nopeaa. Neroa ärsytti ja ahdisti kun oli niin kamalasti porukkaa. Tehtiin vähän temppuja muun muassa sarjakieriminen kuolemisen sijaan, ja Nepsutin rauhoittuikin aika kivasti.

Sora oli vuorossa toiseksi viimeisessä parissa. Ihan kivasti seisoi pöydällä ja liikkui, mutta sininen nauha. Ryhmäkehässä tuomarin katse jotenkin lipui kokonaan Ruusun ja Soran ohi eikä jatkoon päästy, vaikka Sora seisoi aivan sairaan hienosti! Tuloksena siis sininen nauha. Mutta ei haittaa, me ei kierretä mätsäreitä todellakaan palkintojen takia vaan ulkonaolemisen ja treenauksen.

Lopuksi käytiin vielä ihanalla pellolla juoksuttamassa koiria. Hienosti juoksivat ja perroni itselleen uskolliseen tapaan löysi tennispallonriekaleen, jota piti sitten heittää. Kotimatka Hesen kautta ja koirat sai hampparin puokkiin!

(Nero ja Sora teki tänään molemmat melkein täyskorkeen aan!)

Happy!

Soralla on vihdoin lähellä asuva shelttikaveri! Ollaan ihan huikeat kaksi kertaa nähty, mutta ne leikki jo ihan kun sheltit. I'm so happy! ♥ Aksu on puoltoista vuotias narttu. Aikalailla samankokoinen kuin Sora, eli aivan loistava leikkikaveri :)

(Soran kepit alkaa olla melkein valmiit! Tänään se kepitteli jo niin, että neljä viimeistä keppiä olivat vähän kujalla ja muut suorassa linjassa. Tälle päivälle mahtuu vielä muutama treenikerta, joten josko ne saisi jopa kokonaan suoraan. Awesomeness!)

Doom Dada!

Bumtsit uimassa videolla, Ruusun kuviksen työ!

Koirauimala vallattu

Eilen sunnuntaina käytiin uimassa Bumtsi porukalla. Koiria riitti, kasaan saatiin 15 bumtsia, kaksi muuta shelttiä sekä yksi bc ja Nero. Sorakin pääsi näkemään äitiä, tätiä, siskoa, toista siskoa ja vielä veljeäkin. Oli kyllä hirmuisen mukavaa päästä näkemään kaikkia!

Melkein kaikki sheltit kuvassa, muutama taisi olla jo sisällä.

Itse tosiaan lähdin järjestämään yhteisuintia joskus pari kuukautta sitten ja tammikuulle löydettiin sopiva viikonloppu. Näin ollen valtasimme tänään Hyvinkään koirakylpylän kahdeksi tunniksi. Pari koiraa oli käynyt aikaisemmin uimassa koirauimalassa, mutta suurin osa oli ensimmäistä kertaa. Hienosti kaikki kuitenkin uivat. Sora ui viimeisessä vuorossa, jossa ei ollut uittajaa, koska homma oli sille kuitenkin tuttua ja tiesin, että se handlaa. Itse asiassa omat koirat olivat ainoat, jotka uivat ilman liivejä...

Soran Laaban-veli ja Wiivi-sisko

Nero oli aivan onnessaan veteen päästyään. Tai lähinnä pallon nähtyään, mutta lopputulos oli sama. Ei se tainnut kertaakaan edes levätä puolen tunnin aikana, vaan kuskasi tennispalloa kelle tahansa, joka sen vaan veteen heitti. Sorakin yllätti ja ihan meni melkein vapaaehtoisesti veteen! Hihnalla kun vei rampille, niin jätkähän ihan hyppäsi uimaan. Huomasi kyllä missä vaiheessa Sora väsähti, kun sitä ei enää meinannut ollenkaan huvittaa. Sen verran kuitenkin jaksoi, että oli ihanan rauhallista koiraa loppu päivän. Nero taas ei meinannut saada lopettamaan ollenkaan ja stoppi oli pakko laittaa siinä kohtaa, kun jalat eivät meinanneet kantaa pois vedestä.

Nero elementissään! ♥

On se söpö Sopuli ♥

Oli ihan älyttömän kiva tapaaminen! Toivottavasti saadaan järkättyä jotain vastaavaa myöhemminkin, vaikka jonkin toisen lajin tiimoilta.

Reeniäreeniä

Sunnuntaina oli siis seuran oma mätsäri. Olin itse talkoolaisena, ensin ilmossa ja sen jälkeen pyörin ympäriinsä. Sora oli Ruusun kanssa kehässä, ja pareista sai punaisen nauhan, muttei sijoittunut ryhmässä. Oli kiva ilma ja paljon ihmisiä ja koiria, joten hyvä päivä.

Ehdottomasti päivän paras osuus oli, kun siivottiin ja Sora pääsi leikkimään ihanan pienen 13 viikkoisen espanjanvesikoira tytön kanssa. Hertta on aivan tajuttoman suloinen ja saivat loistavat leikit aikaiseksi. Juoksivat ja painivat ja olivat niiiin söpöjä. Sorakin selvästi taantui nuoremmaksi, kävivät yhdessä ihmettelemässä kaikkea, pyörivät jaloissa ja kiusasivat vanhempia koiria. Oli aivan puhki koko pentu, kun päästiin kotiin.

Maanantaina aksassa Nero oli jotenkin väsyneen oloinen. Saattoi kyllä johtua siitäkin, että joutui ajattelemaan. Hah, pienen koiran pienet aivoit eivät kestä sellaista. Tehtiin aluksi pussia ja rengasta ihan yksittäin. Pussin kanssa ei mitään ongelmaa. Tehtiin etupalkalla, jotta juoksulinja pussilta saatiin mahdollisimman suoraksi. Rengasta Nero joutui taas miettimään. Taisi pari kertaa tulla väärästä välistä, mutta saatin myös paljon oikeitakin toistoja.

Radanomainen harjoitus oli pimeä putkikulma.

Eli ihan normaalisti esteet, mutta putkeen ei käyty saattamassa, vaan vedettiin vastakkaisella kädellä vähän kauempaa. Sitten sama toisin päin. Sujui niin hyvin, että päästiin harjoittelemaan vielä vastakäännöstä. Eli mentiin siihen toiseen suuntaan ja sen sijaan, että olisin ohjannut ykköseltä suoraan vaan putkeen pitikin tehdä vastakäännös, jolla ohjasin putkeen. Eli minun piti itse kääntyä vasemman kautta ja jatkaa putkeen ohjaamista vasemmalla kädellä. Nero oli ainakin hyvä opettaja, sille ei ihan mikä tahansa kelvannut. Se haukahti aina, kun olin myöhässä, vaikka tekikin ihan oikein. Viimeiseksi sain tosi hyvä suorituksen, johon Nerokin oli tyytyväinen. Tulihan sen liikeradastakin ihan älyttömän paljon pienempi ja parempi.

Vastaisuudessa täytyy muistaa miettiä kunnolla etukäteen, missä kohtaa liikkuu mitenkin. Voi ottaa ihan kunnon kiintopisteen kohdalle, jossa vaikkapa käännytään. Heti kun minulla oli konkreettinen mielikuva, missä kohdassa käännyn, käännös oli ajoissa. Sama täytyy muistaa rataantutustumisessa. MIETI!  Pitää muistaa ajatella, mitä teen, missä teen, miten liikun, miten koira liikkuu. Tulee olemaan huomattavasti helpompaa vastaisuudessa, jos nyt jo alkaa opettelemaan radanlukua kunnolla.

Itsenäisesti tehtiin muutama toisto kepeillä, tällä hetkellä väärältä puolelta sujuu paremmin kuin oikealta... Vauhti on niin paljon kovempi siltä helpommalta puolelta, että Nerolla tulee vahingossa pieniä välejä sekaan. Lisää toistoja vaan.

Treenien lopuksi tehtiin vielä aata, mistä ei sitten tullutkaan enää mitään. Nerppa oli niin väsynyt, että juoksi joka kerta läpi. Kerran jäi aan päälle seisomaan. Ärsyttävää, kun se tasan tietää, missä kohdassa sen pitää pysähtyä. Ensi kerralla otetaan alkuun pari aata, jotta kaikkea vähäistä aivokapasiteettiä ei ole käytetty siinä vaiheessa.

Tänään käytin koirat erikseen lenkillä ja treenailin Soran kanssa takaakiertoja ja Neron kanssa takaakiertoja, pakkovalssia ja sylkkäriä. Sora on niin vaikea tapaus. En oikeasti tiedä, miten sille voisi mitäkin opettaa. Lisäksi sillä nousee tällä hetkellä kierrokset heti, kun alan ohjaamaan kädellä. Mutta me leikittiin ihan mahtavasti! Lakanarätti on paras.

Nero on niin Nero. Kun treenataan ilman esteitä ohjauskuvioita se haukkuu ja komentaa koko ajan. Ilmeisesti pitäisi olla esteet mukana tai ei ole mitään järkeä. Pitää suunnitella itse ensin paremmin mitä tekee ja toteuttaa sitten. Nyt Nero turhautuu heti, kun vähänkin mietin tai ohjaan väärin. Saatiin kyllä oikein hienojakin juttuja ja varsinkin olen ylpeä parista oikeasti onnistuneesta sylkkäristä. Jeejee kuinka kivaa treenaaminen on.

Leikkinäytelmiä

Nyt ollaankin oltu monissa mätsäreissä. Viime torstaina oltiin Helsingin Tuomarinkylässä, lauantaina käytiin Haimoossa ja maanantaina suunnattiin Helsinkiin Koneen kentälle. Uusia tuttuja saatiin ja muutenkin on ollut hauskaa nähdä paljon koiria. Sora käyttäytyy joka kerta paremmin ja paremmin. Ruusu on alkanut Soran virallisen epäviralliseksi handleriksi ja saa sen toimimaan paljon paremmin kuin minä. Joten nyt sitten oma osani on hermoilla ja jännittää kehän laidalla.

Sora ja Riina.

Tuomarinkylässä arvosteltiin pikkuisen erilailla kuin mätsäreissä normaalisti. Koirat oli jaettu roturyhmien mukaan kehiin. FCI1 ja FCI3 olivat samassa kehässä ja arvosteltiin siis sekaisin olevissa pareissa. Ensin olivat vuorossa pennut. Sora oli heti ensimmäisessä parissa 8,5kk vanhaa bordercollieta vastaan. Soran seisominen ei ollut mitään ihan parasta ja pöydällä yritti kiivetä Ruusun syliin. Sai näin jälkikäteen ajateltuna ihan ansaitusti sinisen nauhan. Ryhmäkehässä ei myöskään pärjätty, Ruusu joutui seisottamaan Soraa melkein pöydän alla ja tuomari kätteli ulos.

Voihan pöytä :D

Reissun paras osa oli ehdottomasti Soran tyttökloonin Riinan tapaaminen. Riina oli väritykseltään uskomattoman paljon samanlainen kuin Sora. Tyttö on pari viikkoa Soraa nuorempi ja aivan ihana. Oli niin innoissaan ihmisistä ja saivat hyvät leikit aikaiseksi. Soran hammaskin jäi Riinan turkkiin kiinni, juuri ennen kuin Riinan oli tarkoitus mennä kehään! Oli sitten pennulla koko kaulus veressä ja hirveällä vauhdilla siivottiin.

Huomatkaa Soran miehekäs pinkki panta!

Lauantaina Haimoossa oli vähän eri koko luokan mätsäri. Torstaina koiria oli 250-300 ja Haimoossa varmaankin 50-70. Pentujen kehässä kaikki pennut kutsuttiin aluksi kehään samaan aikaan. Sitten jaettiin koirat suunnilleen puoliksi ja arvosteltiin pienet ensin ja isot sitten. Sora seisoi oikein hienosti ja oppi selvästi hakemaan seisomiselle paikkaa ja oikeaa asentoa. Haimoossa ei arvosteltu ollenkaan pöydällä, mikä olikin sitten uusi juttu Sopsulle. Tuomari oli vähän isompi nainen ja kumartui Soran ylle ennen kuin Ruusu ehti edes kyykkyyn. Sorahan sitten väisti nätisti, mutta antoi katsoa hampaat hyvin ja antoi kopeloida ihan urakalla. Kehässä jouduttiin olla ihan älyttömän pitkä aika, että kaikki pienemmät pennut saatiin arvosteltua. Sen jälkeen odoteltiin kehän laidalla, että isot arvosteltiin. Oma puolueellinen mielipiteeni on, että Sora seisoi melkein parhaiten kaikista pennuista. Lopuksi kasattiin kaikki pennut kehään. Tuomari kätteli Ruusun pois kehästä, koska pentu väisti. Muutenkin tykkäsi selvästi isommista koirista, melkein kaikki jatkoon päässeet olivat isojen rotujen pentuja.

Maanantaina Koneen kentällä nähtiin taas Riina ja saivat leikkiä. Pienissä pennuissa oli myös kaksi muuta shelttiä, 5 kk vanha trikkityttö, jonka nimi jäi kuulematta ja 10 kk vanha soopelipoika, jonka nimi jäi myös kuulematta. Pidettiin sellaista pientä shelttinurkkaa. :D Parikehässä Sora esiintyi todella hyvin! Seisoi hienosti, haki hyvin oikean asennon, oli nätisti pöydällä (tuomarin lähetyessä kinkkua suuhun, jotta Soralle jäi hyvä maku), liikkui ihan ookoo, mitä nyt vähän hyppelehti, kun nurmikko oli pitkää. parikehästä siis punainen nauha! Ryhmäkehä olikin sitten plaah. Kehä oli todella pieni jo ihan parien arvostelussa. Sitten sinne otettiin kaikki punaisen nauhan saanet pienet pennut ja niitä oli ainakin 17. Joten tilaa ei juuri ollut ja Ruusulle ja Soralle jäi niin pieni tila, ettei Ruusu saanut edes ojennettua kättään ja seisotettua Soraa. Joten taitava pentu sitten päätti istua lähes koko ajan. Lopputuloksen voi varmaankin arvata, eli ei päästy jatkoon. Nero oli myös reissussa mukana, harjoitelemassa olemista. Oikein hieno superperro on Nepsuliini.

Kaiken kaikkiaan Sora oppii kyllä todella nopeasti. Kolmessa mätsärissä kehitys on oikeasti ollut todella näkyvää. Seisomisasento paranee koko ajan ja tuomari ei ole enää läheskään niin jännä. Myös käytös kehän laidalla on hyvää, pienesti pitää toisia koiria nuuskutella, mutta hienosti keskittyy, kun keskittymistä pyytää.

Sunnuntain pentukurssin voi kiteyttää lauseeseen: Ensi kerralla parempia nameja.
Sateen takia tämän viikon aksa oli peruttu. Ensi viikolla onkin seuramestaruudet ja sitten alkaakin hallikausi.

Alkeita

Tänään oltiin aikaisin aamulla (10.30 :D) Soran kanssa pentukurssilla. Ennen koirien kanssa tekemistä oli pieni teoriatunti, jossa käytiin läpi, mitä kurssin aikana tehdään. Me harjoittelemme lähinnä tokon alkeita ja arkitottelevaisuutta. Lisäksi kouluttaja kertoi omia näkemyksiään koirien varusteista (polttakaa fleksit roviolla...) Kurssilla on meidän lisäksi neljä? muuta koiraa.

Sitten päästiin itse asiaan. Aluksi seisottiin hetki ringissä, jotta koirat saivat välimatkan päästä haistella ja tottua toisiinsa. Sora vähän aikaa haisteli ilmaa ja sitten totesi, että jaa ja jäi istumaan jalkojen viereen. Jes! Sen jälkeen käytiin vuorotellen moikkaamassa kouluttaja ja mentiin riviin seisomaan.

Ensin treenattiin kontaktia. Minulla oli naksu mukana, joten naksautin joka kontaktista. Sora ei kyllä tarjonnut kontaktia läheskään tarpeeksi nopeasti tai usein. Täytyy nyt ottaa oikein tehotreeniin. Kotiläksyksi saatiinkin kontaktin treenaamista niin, että ensi viikolla kontakti on, vaikka kädet olisivat nyrkissä suorana sivuilla (T-asento :D).

Seuraavaksi harjoiteltiin perusasennon alkeita tai ennemminkin namiohjausta. Vähän sinänsä harmittaa, että noin harjoitellaan, koska tahtoisin Soran keksivän kaiken mahdollisimman itsenäisesti. Toisaalta minulla ei ole mitään ideaa, että miten perusasentoa voi muuten opetella, joten tehdään nyt noin. Namiohjauksen harjoittelua tuli tästä kotiläksyksi.

Viimeisenä varsinaisena harjoitteena oli kontaktikävely. Eli ei todellakaan seuraamista, mutta hihna ei saanut kiristyä missään vaiheessa. Sorahan handlasi tämän kuin mikäkin mestari. Meidän ei tarvinnut pysähtyä kuin kerran hihan kiristyessä. Sekin johtui siitä, että Sora tahtoi etsiä muiden tiputtamia makupaloja. Muille koirille näytti kävely olevan yllättävän vaikeaa. Me ei edes olla harrastettu Soran kanssa hihnakävelyä, koska se on niin tylsää. Pari kertaa ollaan lenkkeilty hihnassa, mutta hienosti se osaa olla. Myös tätä saatiin läksyksi.

Lopussa vielä rauhoitettiin koirat, jotta ne oppivat, ettei aina tarvitse tapahtua jotain. Sora kävi maate jalkoihin melkein saman tien. Se on kyllä hauska pentu, heti kun on nameja taskussa, niin johan on keskittymiskykyä. Sora on myös ihan erilainen kotona ja muualla. Kotona se on riiviö, haukkuu ja komentaa ja riiviöi. Muualla pentu käyttäytyy kuin enkeli, seuraa minne menen, on hiljaa ja muutenkin vaikuttaa paljon fiksummalta kuin onkaan. Toisaalta kelpaa oikein hyvin, eipähän tarvitse kitkeä perseilyä pois julkisilla paikoilla :D

Tunnin jälkeen jäätiin vielä leikkimään kultaisennoutajan narttupennun kanssa. Maisa oli Soraa vähän nuorempi ja ne kyllä saivat oikein kivat leikit aikaan. En ole oikeastaan edes nähnyt Soran leikkivän niin kivasti. Juoksivat kovaa ja oikein kunnolla jahtasivat toisiaan. Varsinkin Sora yrittämällä yritti leikkiä hippaa. Se muun muassa juoksi suoraan Maisan kylkeen, niin että toinen kaatui. Olivat kyllä suloisia.

Huomenna olisi tarkoitus suunnata Neron kanssa Helsinkiin epiksiin, jos vain löydän sen tyhmän rokotuskortin jostain. Se on ollut nyt jo yli viikon hukassa enkä vaan voi käsittää, että mihin ihmeeseen se on joutunut...

Rajasaaressa

Tänään mentiin Helsinkiin Rajasaaren treffaamaan Laabania, Teppoa ja Lunaa. Ihan ensiksi olen sitä mieltä, että kaikkien koirapuistojen pitäisi olla niin kuin Rajasaari; polkua, kiviä, kalliota, meri, ranta ja tilaa pelkästään koirille. Oli kyllä kiva paikka.

Oli myös kivaa nähdä Laaban-veljeä ja Teppoa ja Lunaa. Sora leikki ja nuuskutti. Nero lähinnä hyväksi käytti kaikkia ihmisiä paikalla ja käytti heitä heittolaitteena. :D Onhan se söpö, kun tuo pallon ihan jalkojen juureen ja tuijottaa pää vinossa. Olisin mäkin heittänyt palloa sellaiselle koiralle.

Isot sheltit

Pikku sheltit



Smile!

♥

:D

Veljesrakkautta

Laaban on Neron kokonen :O

Luna söpöläinen

"Mitä te teette?"

Shelttejä!



Tulevat MVAt ;)

Nero kiipesi kivelle

Tuleva malli?

Merlekasa

Pennut tutustu vähän isompaan kaveriin

Vauhtii