Ratareeniä

Viime viikonloppu meni agilityn koulutusohjaajan peruskurssin ensimmäisessä osassa. Mitään maata järisyttävää en oppinut, mutta päästiin ohjaamaan vieraita koirakoita, mistä saa aina hyvää kokemusta. Seuraava viikonloppu on huhtikuussa ja sitten sitä pitäisi olla ihan virallinen agilityn koulutusohjaaja.

Sunnuntain treenit jäivät välistä, mutta maanantaina käytiin Sorpan kanssa treenaamassa. Tehtiin rataa ensimmäistä kertaa melkein kuukauteen ja se vähän näkyi kierrosten nousemisena. Mutta annettakoon anteeksi tämän kerran :D

Aloitettiin alemmalla radalla. Tässä pystyi kivasti tekemään japanilaisia, joten kutoselle ja kympille treenattiin molemmille japskia. Sen ajoitus on vaan niin sairaan vaikea, että hioa sai jonkin aikaan, ennen kuin onnistui. Mutta onnistui tosi hyvinkin!

Kepit olivat jotenkin todella vaikeat. Sora haki monta kertaa kepeille väärältä puolelta sisään ja lähti pujottelemaan ihan sujuvasti. En ihan ymmärtänyt miksi se teki niin. Saatiin kuitenkin onnistuneitakin suorituksia, mutta silti vähän risoo, koska tähän mennessä ei ole ollut aloittamisessa ongelmaa. Toisaalta teki kepit hienosti loppuun asti riippumatta omasta liikkeestäni, joten jotain hyvää..

Sora väsähti aika paljon jo ensimmäisellä radalla, joten lopetettiin siihen ja lähdettiin ottamaan hyvää loppuverkkaa.

Huomenna Jennan koulutukseen, jee!

Valmis puomi ja ainakin hetkellinen tokoilu innostus

Kolmisen viikkoa tehtiin Soran kanssa hallilla pelkkää puomia, ensimmäiset kaksi viikkoa vähintään kaksi kertaa viikossa ja viime viikolla kerran. Viime sunnuntaina tehtiinkin sitten kokonainen puomi useamman kerran. Hyvä vauhti, hyvä pysähdys ja hyvä liikkeelle lähtö. Muita esteitä ei vielä lisätty, mutta aika täysillä Sorppa on koko ajan mennyt, joten luultavasti ei tule korkeamman vireen kanssa ongelmaa. Jeejee! Enää vahvistusta aalle ja sitten me ehkä kisataankin.

Tokon uudet säännöt ilmestyivät ennen joulua ja tänään tulivat liikkeiden suoritusohjeet. Tykkäsin ainakin alemmista luokista kovasti ja päätinkin, että Sorasta tulee elämänsä aikana vähintään TK2 Bumtsi Bum Winning Ways. Katsotaan kuinka kauan tämä innostus taas kestää, mutta tänään naksuttelin Soralle kapulaa. Vissiin toista tai kolmatta kertaa elämässään näki koko kapulan ja nyt se jo piti sitä hetken suussa. Myös seisomista ollaan treenattu viime aikoina.

Eilen syötin koirille iltaruuat temputtamalla niitä vierekkäin ja totesin, että mallioppiminen toimii. Nero osaa nousta makuulta istumaan toisin kuin Sora. Vastaavasti Sora osaa melkein nousta seisomaan toisin kuin Nero. Käskyttelin niitä vuorotellen ja hienosti Sora osasi nousta istumaan, vaikka niillä on siis istumiseen eri käskytkin. Ihan parasta :D Muutenkin osasivat hienosti erotella käskyjä, kun liitin nimen eteen. Loppuun jätin ne vielä istumaan paikalleen ja lähdin itse pesemään kädet ja superisti odottivat vapautusta.

Soran kanssa tekeminen on koko ajan paljon kivempaa. Nyt yritetään pyrkiä siihen, että varsinkin kaikki treenit on ihan superhauskoja, mutta myös arjesta tulee vielä kivempaa. Neron kanssa meinaa vähän palaa kiinni jos alkaa jotain treenata, koska se vaan sinkoilee joka paikkaan eikä osaa keskittyä, mutta pikku hiljaa.

Vuoteen 2015

Näin vuoden alussa pitäisi varmaan asettaa taas jonkin näköisiä tavoitteita koirien kanssa harrastamiseen ja tekemiseen. Viime vuonna tuli huomattua, etteivät suunnitelmat aina mene niin kuin haluaisi. Silti tekee mieli kirjoittaa jotain konkreettista ylös.

Nero
- Pysyy oireettomana/kivuttomana.
- Elää mahdollisimman stressitöntä ja tasapainoista elämää.
- Ui paljon.
- Opettelee ehkä erilaisia temppuja, jotta saa jotain tekemistä -> rally-toko?

Sora
- Agilityssa: kontaktit kuntoon, kepit paremmiksi, sileän vauhti aksaradalle, nousu kolmosiin (pitkällä tähtäimellä arvokisat 2016.)
- Tokoa. Edes ne ALO-liikkeet, kisoihin ei ole hinku tai kiire. Sääntömuutokset ei meitä hirveästi tässä lajissa heilauta.
- Näyttelyistä yksi avoimen tulos.
- Selkäkuvat, hammaskiven poisto ja laaja verenkuva (+silmäpeilaus?)

Minä
- Opiskelumotivaatio pysyy
- Kehityn sekä kouluttajana että koulutusohjaajana.
- Aksaan viitseliäämpää ohjausta -> parempaan kuntoon + nopeammat jalat = -10kg.

Kaikista tärkeintä on kuitenkin terveys! ja arjen pysyminen sujuvana, helppona ja kivana. Kaikki harrastaminen on aivan typerää ja ihan liian väsyttävää, jos perusarki koirien kanssa ei toimi. Siispä tuloksista tai harrastuksista viis, haluan nauttia koiristani ja niiden kanssa elämisestä! Onnea kaikille vuodelle 2015 ja toivottavasti omat tavoitteenne täyttyvät!