lauantai 25. elokuuta 2012

Hyvinkään mätsäri

Tänään oltiin Hyvinkään Agrimarketilla mätsärissä. Minä olin ainakin pukenut ihan liikaa päälleni, kun päivästä tulikin mukavan lämmin. Oltiin paikalla hyvissä ajoin ja siinä jonossa siestessämme päätin ilmoittaa myös Neron kehään! Sai "alennusta" kahdesta koirasta, joten pakkohan se oli. :D Kehien alkua odotellessa käytiin viereisessä Mustissa ja Mirrissä etsimässä Soralle valjaita, mutta eihän siellä voinut olla sitä sopivaa kokoa, joten jäivät ainakin vielä ostamatta.

Mätsärissä oli kolme kehää, joista yhdessä pyöri veteraanit, sekarotuiset ja lapsi&koira, toisessa ensin isot pennut ja sitten isot aikuiset sekä viimeisessä pienet pennut ja pienet aikuiset. Sora oli siis pienissä pennuissa ja Nero isoissa aikuisissa. Pienten kehässä oli hiukan jahkaileva tuomari, kun taas isojen kehässä vauhtia riitti.

Sora oli ensin vuorossa ja oli taas oikein hienosti. Ruusu osaa esittää sen koko ajan paremmin ja varsinkin seisominen on aina vaan helpomman näköistä. Liikkeet olivat myös parempia, kun ei tarvinnut asvaltilla nostella jalkoja niin kauhiasti. Pöydällä tuomari arvosteli jotenkin todella kauan. Silitteli ja lähestyi todella varovasti. Voisiko olla, että jopa liian varovasti, sillä Sora väisti taas. Ja yritti kiivetä Ruusun syliin. Hampaat antoi katsoa ilman ongelmaa, kunhan vain tuomari alkoi niitä katsomaan. Parina oli sitten vastassa kiipeänkaikkiensyliin cockerspanieli. Pieni kontrasti oli. Sora sai siis vihreän nauhan, joka vastasi tässä mätsärissä sinistä.

Seuraavaksi oli sitten Neron vuoro ja melkein myöhästyttiin kehästä, kun tuomari ottikin ensin kaikki isot aikuiset kehään ja juoksutti kolmessa osassa ja vasta sen jälkeen oli arvostelu pareissa. Neron kanssa ei olla treenattu seisomista eikä oikeastaan muutakaan mitä pitäisi treenata näyttelyihin/mätsäreihin. Paikka käskyllä se seisoi ihan kivasti kyllä. :D Ja kyllähän se nätisti ravaa vieressä, kun juoksee. Ainahan se tekee niin. Tuomarin antoi tulla lähelle, eikä edes paineistunut. Ei se tuomari kyllä koskea saanut, mutta hei edistystä viime kertaan! Jotenkin kummasti me saatiin roosa eli punaista vastaava nauha. Mulla pienesti leuka loksahti, mutta taisi tuomari tykätä perroista.

Kehien arvostelu nopeus oli niin eri, että oli sitten molemmat koirat samaan aikaan ryhmäkehissä, Sora pikkupentujen vihreissä ja Nero isojen aikuisten roosissa. Neron kanssa jouduttiin ensimmäisenä ulos kehästä, enkä kyllä edes ihmetellyt. Vähän jänskätti, kun suurin osa kavereista oli kaksi kertaa isompia, eikä se osaa seistä. Mutta oli niin hieno kakara! Se että oltiin kehässä ilman Neron panikointia oli jo niin suurta parannusta, ettei siitä voi olla kuin ylpeä.

Samaan aikaan Sora oli ryhmäkehässä. Oli tänään seissyt hyvin ryhmässäkin, joten pointsit siitä kotiin. Ei tullut kuitenkaan sijoitusta, mutta mitäs siitä. Toivotaan, että kaikki harjoittelu tuottaa tulosta sitten, kun oikeisiin näyttelyihin päästään osallistumaan.

Kaiken kaikkiaan oli ihan kiva päivä. Päästiin ensimmäistä kertaa koittamaan pentuaitausta mätsärissä. Sora oli aitauksessa kuin kotonaan, jopa meni sinne vapaaehtoisesti, varsinkin jos me olimme lähellä. Nero taas meinasi kaataa koko aitauksen pariin kertaan, mutta eiköhän se pienellä harjoituksella ala sujumaan ihan hyvin. Varsinkin pidempi kestoisissa koiratapahtumissa on ihan kiva, jos on joku isompi tila, missä koirat saavat olla pois hihnoista. Eivät ehkä väsähdä niin helposti.

Huomenna Soran pentukurssi aamulla ja toivottavasti Neron kanssa epiksiin, jos vaan en tule enää kipeämmäksi. Typerä syysnuha.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti