perjantai 1. helmikuuta 2013

Kotona jälleen!

Keskiviikon lumimyrskyn uhmaaminen (koko kuuden tunnin matkan Kajaanista Jokelaan satoi lunta, välillä vähän kovempaa ja välillä ei niin kovaa) tuntui hyvältä idealta heti, kun sai kotioven auki ja kolme innokasta koiraa syliin. Sen jälkeen Sora onkin viihtynyt aikalailla sylissä ja kyljessä kiinni. Eikä toi Nerokaan kauhean kaukana oleile. Hyvin niillä on kuitenkin täällä mennyt, mikä on ihan loisto juttu!

Eilen päästiin onneksi treenaamaan agia Neron kanssa, vaikka olinkin perunut vuoroni jo ajat sitten. Oli sitten paikkaajatkin peruneet ja meille löytyi tilaa. Tunnin piti sijainen ja tehtiin meille helpohkoa pätkää. Aloitettiin ihan vaan pakkovalssilla molempiin suuntiin. Varsinkin vasemmalle meillä sujui tosi hyvin! Nero kääntyi tiukasti ja sulavasti ja vielä päälle nopeasti. Oikealle oli selvästi kankeampaa, mutta saatiin me sinnekin hyviä käännöksiä.

Muuten sitten ralliteltiin suoraa ja hyvin yksinkertaista rataa. Rimat olivat 45cm, kun joukossa oli yksi maksi ja toinen pieni maksi, niin ei tarvinnut sitten koko aikaa vekslata niitä. Meille tuli ongelmia siinä kohtaa, kun toistoja oli alla ja Nero alkoi väsyä. Se ei enää viitsinyt hypätä kunnolla rimojen yli, sillä tuli kiire ja se hutiloi. Itse kyllä yritinkin hakemalla hakea lisää vauhtia, kun oli niin sopiva vauhtirata.


Tässä pätkässä meillä tuli oikeasti ongelma, joka sai rimat lentelemään ja muurin hajoamaan. Tämä on siis radan alku ja menin laiskana ihmisenä kolmos esteen taakse kutsumaan neroa. Kolmonen on siis muuri. Hyvin sujui siihen asti, että piti kääntyä. Nerohan juoksi tietenkin täysiä muurin yli ja sen jälkeen käännös levähti ihan kokonaan. Kun yritin kääntää aikaisemmin, muurin palaset jotenkin kummasti putoili maahan. En saanut tähän sellaista suoritusta kuin olisin halunnut, vaikka ihan ookoo lopetus olikin.

Yöllä sitten keksin miten olisin varmaan saanut paremmin tehtyä pätkän. Olisin jäänyt kakkoselle odottamaan ja lähtenyt kääntämään jo ennen muuria sen jälkeistä käännöstä varten. Rata jatkuu neloselta vasemmalle eteen päin ja sen jälkeen putkeen. Olisin luultavasti saanut helposti tehtyä takaaleikkauksen nelosen jälkeen, koska Nero kuitenkin hakee suhteellisen hyvin putkiin. Eipä tullut eilen mieleen. Selvästi ajatustyötä tapahtuu nukkuessa ja olen aikas ylpeä, että selvitin tän jutun, vaikkakin vasta treenien jälkeen. Toivottavasti tää tarkoittaa, että kehitystä tapahtuu!

Huomenna sitten luultavasti epistelemään, tosin en vielä tiedä, että mihin luokkaan. Täytyy miettiä vielä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti