lauantai 13. lokakuuta 2012

Takaakierto

Me saatiin viime perjantaina Soran kanssa läksyksi opetella takaakiertoa. No ollaan sitten treenattu molempien koirien kanssa puitten kiertämistä melko aktiivisesti. En tiedä mikä sattuma oli, mutta torstaina Neron treeneissä Tarjan rata oli melkein pelkkää takaakiertoa.


Tehtiin kahdessa pätkässä, koska edelleen kaikki on meille suhteellisen uutta. Ensin 1-11 ja sitten 11-18. Nero oli taas ihan älyttömän kivalla päällä, jaksoi keskittyä ja oli silti innoissaan. Tehtiin ensimmäisellä kierroksella rataa 35cm rimoilla, jotta mahdollisimman moni koira hyppäisi samoilla. Toisaalta olisi ollut kivempi tehdä vähän korkeammilla, jotta ei olisi tarvinnut olla ihan niin kamalan nopea...

Nero irtosi tosi nätisti putkeen, joten alun ohjaus oli lähinnä 2 ja 4 välissä seisomista. Neloselle halusin ottaa haltuun siihen väliin, että saatiin mahdollisimman suorat juoksulinjat = nopeampi rata. Neroa saikin ottaa sitten ihan kunnolla haltuun, ettei hypännyt estettä väärältä puolelta. Tehtiin pari toistoa lelun kanssa niin, että otin vaan komennolla 'tässä' koiran ihan syliin asti. Toimi oikein hyvin sen jälkeen myös radan osana. 5 takaakierto oli helppo, mutta kutonen.

Olisin halunnut tehdä persjätön ennen estettä ja kierrättää putken puoleisen siivekkeen kautta, jotta ne juoksulinjat olisivat olleet taas mahdollisimman suoria. En kuitenkaan ehtinyt sinne millään, joten päädyttiin ratkaisuun, että kierrätän toiselta puolelta, mutta teen heti esteen jälkeen persjätön, jolloin koira on oikealla kädellä esteen jälkeen, mistä olikin paljon helpompi ja nopeampi jatkaa seiskalle. No sitähän sitten treenattiin. Ensin olin itse ihan kujalla, enkä osannut ottaa tarpeeksi napakasti ja taakse oikeaa kättä. Sitten olin liian kaukana esteestä. Ja koska asia oli Nerolle uusi, se ei ymmärtänyt mitään mun säälittävästä räpiköinnistä. Tehtiin sitten muutama toisto niin, että otin Neron lelulla haltuun oikealle puolelle ja alkoihan se sujua. Saatiin siihen oikein hieno ja nopea kierto.

Ysi esteen pystyin merkkaamaan ja lähtemään jo itse etenemään kohti 10 ja 11. Ensin ohjasin aivan liian löysästi, joten Nero päätti käydä hyppäämässä välissä 1 esteen. Kun otin jämäkämmin haltuun, Nero päätti ottaa putkeen komennon sillä sekunnilla ja mennä väärästä päästä sisään. Muutama kerta tarvittiin, että sain oikein. 11-18 olikin sitten huomattavasti suoraviivaisempaa, eikä ollut ongelmia. Viimeinen rata näytti jo kuulemma ihan oikealta vauhdikkaalta agilityradalta, jes!

Toisella kierroksella säästettiin aikaa ja tehtiin 20cm rimoilla. Jei. Olin vielä enemmän myöhässä kuin aluksi, vaikka osasinkin jo itse liikkua radalla. Se sitten näkyikin, varsinkin 6 esteellä. Tein esteen jälkeisen persjätön niin kiireellä, että Nero hyppäsi tosi monta kertaa aidan takaisin päin. Luulin taas, että pitää viipottaa, vaikka olisi voinut vähän enemmän keskittyä. Pari kertaa taas lelun kanssa haltuun oikealta puolelta ja alkoi sujua.

Ja sitten murheenkryyni 10-11 väli. Nero luuli osaavansa radan. Se meni AINA putkeen väärästä päästä. Kuulemma putkeen käsky tuli monta kertaa juuri, kun Nepsu oli suun kohdalla, totta kai se menee putkeen. Mutta sitten kun en enää edes sanonut komentoa ja ohjasin koko kropalla kauempaan päätyyn ja yhtäkkiä se koira tulikin sieltä päästä ulos. Otin sitten paremmin haltuun, mikä tarkoitti, että Nero oli suunnilleen jalassa kiinni ja silti siellä väärässä päässä putkea. Multa taisi päästä kovin naisellinen karjahduskin, kun hermo meinasi mennä (oikeasti se oli siis korjausääni ja samalla turhautumisen purkaus :D) Katsomolla ainakin oli hauskaa... Lopulta me käveltiin sinne oikeaan päähän putkea, jotta onnistui. Taidettiin me sen jälkeen saada vielä yksi onnistunut vauhtisuorituskin, mutta joo. Loppurata oli taas iisi.

Ihan lopuksi tehtiin vielä pari kertaa puomia, kun se oli niin jännä keinun jälkeen. No ei ollut kyllä mitään ongelmaa. Kontaktitkin sujui ihan hyvin. Kerran tuli läpi, mutta korjaus oli tosi nopea. Viimeinen suoritus oli niin uskomattoman hyvä, etten meinannut käsittää Neron tehneen sen. 2on2off hyvästä vauhdista ja täysin paikoilleen. No, täytyy myöntää, että käskykin oli melko voimakas, liekö siitä johtunut. Seuraava vaihe onkin saada puomin suorittamiseen vauhtia, koska nyt Nero ravaa ja tavoite olisi tietenkin mahdollisimman vauhdikas juoksu. Kaikien kaikkiaan älyttömän kivat treenit, ja opittiin paljon. Jäi niin kiva fiilis, ettei jaksa odottaa ensi kertaa!

Perjantaina oltiin taas Soran kanssa alkeiskurssilla. Onnistuttiin eksymään (joku ajoi väärää moottoritietä..........), joten oltiin vähän myöhässä, muttei onneksi haitannut. Sora kärsii pienestä matkapahoinvoinnista, toisin sanoen oksentaa oikeastaan joka kerta vähän pidemmillä matkoilla. Tänään annoin sitten postafenin, koska auton ainainen siivoaminen ei ole ihan hirmuisen kivaa. Johtuiko sitten siitä vai jostain muusta, mutta Soraa ei ihan hirveästi voinut tänään kiinnostaa. Ja kaiken lisäksi se oksensi kuitenkin menomatkalla.

Aluksi näytettiin läksy, eli takaakierto. Heti kun sain pennun hoksaamaan, että hei nyt tehdään jotain, niin sujui oikein hyvin. Sitten alettiin tekemään putkea. Taas oli tarkoitus palkata lelulla, mutta eihän siitä mitään tullut, kun toista ei huvittanut leikkiä. Nätisti juoksi kyllä putkeen, mutta ei se nyt niin innokasta tekemistä ollut. Tehtiin siis niin, että kutsuin Soraa putken toisesta päästä. Putkeen lähetys ei onnistunnut ollenkaan, varsinkaan sen lelun kanssa. Toisella kierroksella otin mukaan namialustan ja makkaraa. Sora oli heti paljon motivoituneempi ja huomattavasti innokkaampi. Saatiin jotain aikaiseksi, mikä oli jo voitto sinänsä. Kuvat oli niin pimeitä, ettei niitä kannata laittaa tähän postaukseen.

Tällä hetkellä jotenkin tuntuu, etten saa tosta kurssista mitään irti. Matka on tosi pitkä nähtynä siihen, että kuinka vähän ehditään treenaamaan. Se halli on aika hirveän pieni ja ahdistava. Ja mä kyllä ymmärrän ja tiedän, kuinka paljon helpompaa on palkata koiraa lelulla aksassa, mutta en ymmärrä, että miksi pitää tuputtaa, kun toista ei vaan kiinnosta. Nytkin meillä meni kauheasti aikaa siihen, että kouluttaja käski meitä leikkimään. Mä voin kyllä harjoitella leikkimistä kotonakin, ja harjoittelenkin. En tahtoisi tuhlata siihen maksettua aikaa. Täytyy nyt katella, että mitä tästä tulee. Ensi kerralla jää postafenit ottamatta, jos se vaikka vaikuttaisi pentuun positiivisesti. Toivotaan niin ja huomattavasti lisää innokkuutta olisi tolle tilauksessa. Toisaalta se on vielä pieni, joten meillä on hyvin aikaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti