perjantai 11. heinäkuuta 2014

Voihan epikset

Käytiin Soran kanssa eilen epistelemässä Hyvinkäällä. Pikkuisen oli liikaa lämpöä, mutta leikkimielellä oltiin ja lähinnä vaan aktiviteetin kannalta otettiin tää juttu. Kisat alkoi jo klo 17, joten vähän meinasi kiire tulla. Onneksi Jannika ilmoitti meidät ja olin kahta minuuttia vaille viisi paikalla. Hirveellä vauhdilla maksamaan ja samalla vauhdilla suoraan rataantutustumiseen. Suht helppo rata, joten kävelin pari kertaa läpi ja lähdin lämppäämään koiraa. Ehdin onneksi ihan hyvin lämpätä, pientä hölkkää mentiin. Eikä pysähdytty oikeastaan ollenkaan ennen starttia.

Samaan maksuun kuului siis kaksi rataa. Möllien radalla oli vaan hyppyjä, putki ja pituus. Rimat piti olla säkäluokan alimmassa korkeudessa eli meidän tapauksessa 35cm. Mentiin vuorollamme radalle ja jätin Soran istumaan ihan normaalisti, tuli nätisti väliin ja jäi hyvin paikalle. Menin ensimmäisen hypyn taakse kutsumaan ja.. jätkä tuli riman ali! Monta kertaa. Lopulta kannoin sylissä esteen yli ja kokeilin uudestaan ja sitten osasi hypätä. Koko rata meni yllättäen ihan pipariksi ja lähinnä ärsytti. Osa rimoista oli 40cm, myös ensimmäinen. Kovasti valiteltiin ja moni järjestäjä kävi sanomassa, että saadaan tehdä uudestaan, mutten halunnut, koska ei Sora muutenkaan keskittynyt. Ja sitä paitsi kyllä ton kokosen koiran pitäis päästä 40cm yli vaikkei olis niitä aikasemmin paljoa hyppinytkään.

Näin jälkeen päin ajateltuna tuli monta asiaa mieleen.
          1. Sora ei ole koskaan tehnyt aksaa hiekalla.
          2. Se oli kolmatta päivää yksin kotona.
          3. Valmistautuminen oli molempien osalta huono.
          4. Rimat olivat suht saman värisiä kuin hiekka.
          5. Erittäin häiriöinen paikka, autotie, muut koirat, tuijottavat ihmiset jne.
          6. En koskaan jätä treeneissä palkkaa sivuun toisin kuin epiksissä. Ei ole tullut edes mieleen, että                       koiran motivaatio voi laskea ilman, vertaa Nero.
          7. Aletaan treenaamaan entistä enemmän etäpalkalla.

Radan jälkeen Sora pääsi häkkiin odottelemaan seuraavaa rataa. Otin sen häkistä vasta juuri ennen suoritusta, ja tehtiin kaikkea pientä: väliintuloa ja odottamista. Toisella radalla palkkasin väliintulosta, kuten teen välillä treeneissäkin. Kinkut pidin kädessä. Oli, onneksi, ihan eri koira liikkeellä. Teki tosi hyvin. Kaksi kieltoa aiheutin itse, en saattanut tarpeeksi esteellä, vaan käännyin jo. En muistanut, ettei Sora hae esteitä yhtä hyvin kuin Nero. Ja se kääntyy muuten nopeammin. Tultiin lopputuloksissa toiseksi, mitä en ymmärrä, koska jätettiin yksi hyppy kokonaan välistä :D Tosi tyytyväinen olin toiseen rataan. Eri asenne päälle ja koira vaikutti edes vähän samalta tyypiltä kuin treeni-Sora.

Loppuilta menikin muiden suorituksia katsellessa. Meidän seurasta oli hyvin edustusta paikalla, joten oli kiva kannustaa muitakin. Söpösteltiin seurakaverin bc-pentua ja juteltiin kaikkea oleellista ja ei oleellista. Hyvin sai keskiviikon noinkin vietettyä. Video materiaalia on, mutta ei julkiseen käyttöön :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti