Bumtsivalkku ala Jenna

Viime viikon sunnuntaina oli tosiaan Jenna Caloanderin valmennus. Järjestin itse bumtsibum koirille. Oli tosi hienoa nähdä muitakin bumtseja tositoimissa ihan livenä eikä aina vain videon välityksellä. Kivaa vaikutti kaikilla olevan ja tuli jo pyyntöjä uudelle, mielellään kaksi päiväiselle valmennukselle. Jennan koutsaamana tietysti. Katsotaan mitä saadaan aikaseksi.

Tehtiin tällaista rataa. Teemana oli kaukana ohjaajasta työskentely, mikä on usein shelteille haastavampaa sekä valssit. Rata oli tosi kiva ja kaikki pääsivät treenaamaan sopivia juttuja. (Ja pointsit itselle radan rakennuksesta: mitään ei tarvinnut siirtää vaikkei mittakaavaa ollutkaan, whoop!)

Alussa oli siis tarkoitus kutsua koira seisoen itse nelosen takana ja kääntämällä rintamasuunnalla koira esteille. Aloitettiin ihan kahdella ekalla esteellä ja siirryttiin aina eteenpäin. Saatiin hyvin tehtyä koko matka ilman mitään ongelmia. Aika huippua.

5-7 väliin kokeilin ensin backlapia/vippausta, mutta ei toiminut. Sora jäi pyörimään putkensuun eteen eikä sillä ollut muutenkaan fokus mihinkään järkevään. Vaihdettiin pakkovalssi kutoselle ja johan alkoi toimimaan.

Sitten valssailtiinkin 13 asti. Ensimmäisellä kerralla valssit olivat hyviä: oikein ajoitettu ja oikein suunnattu. Tauon jälkeen olin ensin myöhässä ja sitten ajoissa ja sitten en ohjannut loppuun asti ja niin edelleen. Onneksi löytyi kuitenkin vielä oma rytmitys takaisin, jotta saatiin myös onnistumisia.

15 koitin ensin sylkkäriä tai en edes koittanut, koska unohdin mitä olin tekemässä. Se olisi varmaan toiminut, mutta toisaalta Soralla on niin hyvät niistot, että helposti ja toimivasti tehtiin niistolla. Loppu olikin kivaa, koska Sora haki esteitä niin hyvin ja itse sai vaan juosta ja vähän välillä käyttää vastaista.

Viimeiseksi yritettiin vielä tehdä koko rata nollana läpi, mutta oli jo omat jalat niin hapoilla, etten tainnut päästä maaliin asti. Muutenkin tekeminen oli lopussa vähän tahmaista.

Jenna kannusti käyttämään rohkeasti valsseja, koska ne olivat kuulemma oikein hyviä. Yleensä teen mieluummin persjätön, jos vaan mitenkään järkevästi pystyy tekemään. Tällaisessa radassa ei kyllä sovi, koska kääntää pitää sen verran tiukasti. Oltiin myös kehitytty viime kerrasta, joka oli marraskuussa. Nyt vaan pitää päästä tekemään ratatreeniä ja hakea ratakuntoa sekä koiralle että varsinkin ohjaajalle.

Jäi kyllä taas tosi kiva fiilis ja kisainto iski kahta kauheammin. Onhan tää laji aina kiva, kun sujuu :D

Sora oli koulutuksesta suhteellisen väsy, joten Nero pääsi tekemään illalla vähän kentällä pyörimistä. Tehtiin vähän tokoilua ja sitten se sai juosta siivekkeitten välistä ja mennä putkeen. Oli muuten pienellä kivaa. Nyt se on ollut koko viikon jotenkin paljon tyytyväisempi ja iloisempi, joten ehkä se pääsee aina mukaan rallattelemaan, kun on tilaa.