maanantai 29. syyskuuta 2014

Being busy

Lauantaina pääsivät molemmat koirat talleilemaan. Sora pääsi vetämään maaston ja Nero liikuttamaan oman ponin. Maastoveto oli sen kaksi tuntia ja porukka oli erittäin sekalaista, mutta avustajien ollessa mukana, päästiin vetämään laukkapätkiäkin. Vitsi Sora taas nautti! Se näyttää niin onnelliselta juostessaan täysiä hevosten kanssa kilpaa ja kovaa juokseekin. Viidestä issikasta se voitti laukkasuoralla kaksi :D Ja oli pikku koira niin hieno taas koko ajan. Tallilla makoili keskellä pihaa ja maastossa ei mennyt kenenkään jalkoihin, vaikka oli yhdeksän heppaa mukana. Tämän lisäksi Sopuli lenkkeili jonkun pari tuntia ja kerrankin on väsynyt koira, mhuahhahuaha.



Neroa vähän jännitti taas vaihteeksi hepat. Se kyllä rauhoittui ajan kanssa, mutta ei toi tallikoiran elämä sille sovi. Ihan kivasti se seurasi maastolenkillä, muttei se ole mitenkään rento. Nero kipittää aivan hevosen takana ollaakseen mahdollisimman lähellä mua eikä haistele ollenkaan tai muutenkaan pidä hauskaa. Pikkusen meinaa loppua paikat, mihin tota koiraa voi ottaa mukaan...

Eilen tehtiin Soran kanssa agilityssa samaa ei aallista rataa, ja sitten toisena treeninä erittäin yksinkertaista valssitreeniä. Ei mitään ihmeempiä. Kerran tuli renkaasta väärästä välistä, muttei toistanut. Valssitreeni puolella tehtiin keppejä verkoilla, jotta sain liikuttua ja lähetettyä myös vaikeammalta puolelta. Ei ongelmaa. Myöhemmin tehtiin vielä kaksi kertaa ohjureilla ja teki hyvin! Molemmat puolet siinäkin. Jeajea :)

Tänään otin taas koirat mukaan tallille. Nerolla oli vaikeeta, niin vaikeeta. Sitä pelotti ja haukututti ja itketti ja tärisytti. Kivaa. Sora oli ihan Sora. Ihmisille pitää vähän aukoa päätä ja muuten on aina hauskaa.

Sain luonnetesti heräämisen tossa pari viikkoa sitten ja päätin, että jos Sora saa paikan johonkin suhteellisen lähellä olevaan testiin vielä tämän vuoden puolella niin käydään kääntymässä. Jos ei, niin suunnataan katseet ensi kevääseen ja aletaan oikein metsästämällä metsästämään niitä paikkoja. Tänään oli Tuusulassa järjestettävään testiin ilmoittautuminen ja vaikka heti ilmon alettua rupesin soittelemaan, oli testi siinä vaiheessa täynnä, kun vihdoin pääsin puhelimella läpi. Mutta Sora on varakoirana! Ja koska asutaan niin lähellä, meille saatetaan soittaa vaikka puoli tuntia ennen paikan vapautumisesta. Toivottavasti joku joutuu perumaan (jonkun kivan syyn takia!)
Samalla katselin noita muita testiaikoja ja varmaan yritän vielä muutamaan ilmoittautua. Mutta ehtii sitä myöhemminkin, onhan tässä vielä kolme ja puoli vuotta testi-ikää jäljellä.

torstai 25. syyskuuta 2014

Maanantaina treenausta


Tällaista maanantaina. Rata 2 aloitettiin. Sora oli ihan huippu! Teki hyvällä asenteella ja sain lähetettyä takaakiertoihin vaikka mistä ja aina pystyi luottamaan, että Sora oikeasti tekee ne loppuun asti. 3-4 väli sujui sekä persjätöllä että takaaleikkauksella. Pussi oli selkeästi vähän unohtunut enkä kyllä muista milloin sitä on viimeksi tehty. Hyvin kuitenkin muistui mieleen.

Toisella radalla tehtiin alkuun aata ensimmäistä kertaa kolmeen kuukauteen? Pumpperin kanssa osumat ihan ookoo, mutta ilman pumpperia osuivat liian ylös. Tosin vauhti vaikutti varmasti, sillä tilaa oli alle kaksi metriä ottaa vauhtia tai vaihtoehtoisesti olisin juoksuttanut Soraa päin seinää. Huonoista vaihtoehdoista lyhyt vauhti oli vähemmän huono. Tarvitaan paljon lisää toistoja, kunnon vauhdilla. Videoin aan toistot, mutta video on 10 minuuttia pitkä enkä jaksa lähteä leikkelemään, joten säilyköön omissa arkistoissa.
Meidän hallilla on säädettävä aa ja sen kiristysmekanismi on nyt rikki, joten aa on toistaiseksi käyttökiellossa. Toivottavasti saadan pian uusi osa tilalle!
Lisäksi tehtiin keppejä. Vauhti vähän kärsi (ei yllättävää), kun siirrettiin puisille kepeille, mutta hyvin meni.

Keskiviikkona tehtiin keppejä taas omassa pihassa kuudella kepillä. Sora kepittelee suht hyvin, kiihtyy vaan kovin nopeasti vähän yli ja unohtaa mihin väliin sitä pitikään mennä. Toinen ongelma on, etten voi lähettää Soraa oikealta puoleltani kepeille. Takaaleikata saan ihan rauhassa, eli juosta keppien vasemmalla puolella mutta plaa. Mutta reeniäreeniä, tästä on kuitenkin erittäin hyvä, ja helppo, jatkaa! :)

maanantai 22. syyskuuta 2014

Maailman paras sopulieläin!

Otsikostakin voi ehkä päätellä, miten meidän eiliset treenit meni. Radat oli just hyviä: pystyttiin tekemään kerrankin koko rataa ilman pilkkomisia, koska Sora osasi kaikki esteet. Sieltä olikin sitten kivaa lähteä hakemaan vauhtia.



Tässä suuntaa antavat ratapiirrokset. Pussin tilalla oli putki, koska pussin pussi osa oli irti ja tilaa säästettiin jättämällä pituus pois ja siirtämällä 14 hyppyä vähän keskemmälle.

Tehtiin ensin oikeanpuoleista rataa. Taidettiin päästä ensimmäistä kertaa nollana rata läpi(!) ja sitten keskityttiin lähinnä hiomaan ja nopeuttamaan suorituksia. Alkuun saattelin Soraa takaakiertoon ihan liian pitkälle, hyvä etten tassusta pitänyt kiinni: "Mami taluttaa sut nyt tuolta hypyn takakautta, kun tää este pitäis sieltä päin hypätä." Onneksi oli Elena kertomassa, että Sora tosiaan osaa ihan ite käydä sen hypyn hyppäämässä. Näin saatiin hyvä etumatka seuraavaan putkeen ja pystyin tekemään 3-4 väliin persjätön. 7 putkeen varmistelin ihan liikaa, kun riitti kunnon linjaus. Samoin 13 putkeen riitti kunnollinen kääntö pois päin. Ekalla kierroksella hidastin Sorppaa ihan tuhaan ottamalla sen niin tiukasti vastakädellä haltuun. Nyt haetaan kuitenkin sitä kovaa vauhtia, joten mitä väliä jos koira kerran karkaa putken väärään päähän.

Sora teki koko pätkän ihan mahtavalla asenteella. Tää oli helpoimmalta tuntunutta agilitya Soran kanssa koskaan. Ja ensimmäistä kertaa mua ei harmittanut, ettei Nero oo mukana. Ehkä tässä alkaa itsekin oppia pikku hiljaa ohjaamaan nimenomaan Soraa. Ennen on ollut aina Se Nerotus sotkemassa ajattelua jonkin verran. Lisäksi vaadiin Soralta huomattavasti enemmän nykyään. Enää ei kelpaa sinne päin tai liioilla avuilla, vaan sheltti saa ihan itse tehdä niitä töitä.

Soran keinussa oli viime kerralla joku pieni ongelma ja se tuli alas kesken keinua pari kertaa. Nyt ei ollut ongelmasta tietoakaan. Jätkä pamautteli menemään estettä aivan täydellä vauhdilla, joka kerta vaan paremmin. Halu oli niin kova päästä keinulle, että loppurata vähän kärsi siitä, mutta mitäs tollaisista positiivisista ongelmista! Itsekin ohjasin 8-10 kohtaa ihan tyhmästi ja tajusin vasta treenin jälkeen, miten sitä olisi kannattanut Soran kanssa lähteä ohjaamaan (sylkkäri 9??) Onneksi taas ajatustyötä tapahtuu suorituksen jälkeenkin ja pääsen ehkä joku kerta kokeilemaan samaa hommaa uusiksi.

Ainoa juttu mikä jäi treeneistä harmittamaan on videomateriaalin puute. Mutta toivottavasti sekin onnistuu joskus korjata. Tänään mennään paikkaamaan treeneihin ja toivotaan että sama asenne jatkuu!

perjantai 19. syyskuuta 2014

Keppejä!

Tänään me tehtiin Soran kanssa supermahtava keppitreeni! Aloitettiin 6 kepistä ja joka toistolla lisäsin parin. Kaikki onnistui. 12 keppiä meni hyvin ja hyvällä rytmillä. Heti jos itse lähdin rynnimään edelle, Soralle tuli kiire ja jäi joku keppi väliin. Ei sinänsä yllättävää tässä vaiheessa.

12 kepin sujuttua lähdettiin tekemään suoria lähetymisiä vauhdin kanssa. Kierrätin Sopulin siis "siivekken" ympäri ja siitä kepeille. Näitä tehtiin kuudella kepillä, ettei ainakaan siellä lopussa tule virhettä. Pari kertaa Sora tuli kepeille vähän turhan kovaa, mutta lähti sitten tosi hyvin kokoamaan itseään. Saatiin tähän monta onnistunutta suoritusta ja kivaa oli. Tehtiin vähän pidemmällä eli vauhdikkaammalla lähestymisellä eikä ihan onnannut. Helpotin kerrankin onnistuneesti tehtävää ja taas sujui.

Loppuun tehtiin vielä vähän vinommalla lähestymisellä, eli kierrätin Soran "siivekkeen" ympäri toista kautta. Näissä tuli pari kertaa väärältä puolelta kepeille sisään. Saatiin kuitenkin loppuun aivan superhyvä toisto!

Tällä hetkellä kepit sujuu vain minun ollessani niiden oikealla puolella. Mutta sitten sain kuitenkin takaaleikata kepeille ihan rauhassa. Suurimmassa osassa pujotteluista oli nyt todella hyvä etufokus ja sain palkattuakin välillä oikea aikaisesti, eli ennen katseen kääntymistä.

Aamulenkiltä ♥
Tänään käytiin aamulla suunnilleen 1,5h reippaalla lenkillä ja tuli todettua sen olevan Nerolle aikalailla maksimi. Sehän ei saa eläinlääkärin ohjeiden mukaan väsähtää, jotta jaksaa käyttää kroppaansa hyvin, eikä lonkille tule ylimääräistä rasitusta. Nyt alettiin liikkua ihan ylärajoilla, nimittäin vapaanakin alkoi näkymään loppu matkasta peitsiä. Todella vaikeaa arvioida koiran jaksamista ihan vaan tuijottamalla sitä. Varsinkin kun se välillä muutenkin kävelee kiinni pohkeessa.

torstai 18. syyskuuta 2014

Koiranhuoltopäivä

Sora kävi eilen Jerry Ketolalla osteopatiassa. Oli hoidon tarpeessa, mutta kaikki paikat saatiin hyvin auki. Rintaranka oli jälleen jumissa. Vasen puoli oli pahemmin jumissa kuin oikea, eli täytyy vähän seurailla, mistä voisi johtua. Viimeksikin vasemman puolen takajalan seutu oli huomattavasti tiukempi. Saatiin ohjeeksi venytellä enemmän. Toisin sanoen aletaan tästä lähtien venyttelemään :D Toinen ohje oli jatkaa aksaa ja elämää ylipäätänsä ja tulla takaisin ennen joulua. Soran hoitoväli on hyvä pitää noin kolmessa kuukaudessa.

Helppo kaupunkikoira


Illalla naksuttelin iltaruuan Sopulille kontaktitreeninä. Hyvin se jo yleistää :) Myös keppejä ollaan treenailtu ja viime kerralla meni jo 12 keppiä. Varmuutta vaan ja kyllä se siitä. Soran kepit on tällä hetkellä erittäin vauhdikkaat ja toivon, että varmuuden kasvaessa vauhtia tulee vielä lisää. Ei tarvi ainakaan odotella koiraa!

Neron elämää suurempi keppi


Nepsuliini nauttii tällä hetkellä lenkkeilystä ja saa syödä ruokansa nurmikolta vähintään kerran päivässä. Lisäksi se leikkii itsekseen erittäin paljon. Sille olen naksutellut edelleen erilaisia temppuja. Ei vaan saada mitään valmiiksi asti :D

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Seuramestari

Sunnuntaina oli tosiaan oman seuran mestaruudet ja samalla järjestetyt epäviralliset kisat. Me lähdettiin Soran kanssa talkoilemaan jo puoli kymmeneltä, kun esteet piti roudata kopilta hiekkakentälle. Sopuli osallistui supermölleihin sekä seuramestiksissä että epiksissä yhden startin verran. Onneksi supermöllit oli ensimmäinen luokka, joten koiran ei tarvinnut ihan hirveän kauaa odotella autossa.



Rata oli oikein kiva ja yksinkertainen. Sorallahan on ollut pieniä vaikeuksia kisanomaisissa tilanteissa. Varmaan olen itse toiminut erilailla ja olenkin, koska ikinä ei ole ollut radalla palkkaa mukana, eikä me olla koskaan treenattu ilman mukana kulkevaa palkkaa. Pieni ristiriita :D Nyt laitoin ihan treenitaskun ja otin sinne lihapurkin mukaan. Ja toimi! Sora keskittyi ihan erilailla.

Rimakorkeuden sai valita itse: 25, 35. 45 tai 55. Me tehtiin 35. Seuramestisradalta saatiin vitonen 8 putkesta, kun päätin etten jää varmistelemaan mitään. Lähetin Soran putkeen ja käännyin jo (koska Nero olis niiin menny sinne putkeen...) mutta Sora kääntyi pois putkelta. Muuten meni oikein nätisti ja ehdin jopa tekemään 10-11 väliin persjätön, vaikka vähän alkuun hirvitti. Aika taisi olla jotain 22 sekuntia.

Toinen startti oli sitten samalta radalta, mutta epiksiin. Tässä saatiin kaksi kieltoa sekä kolmos- että kasiputkelta. Mutta edelleen hyvää tekemistä. Oon erittäin tyytyväinen meidän suorituksiin. Ollaan kesäkuun jälkeen treenattu yhden käden sormilla laskettava määrä ja muutenkin pidetty taukoa vähän kaikesta. Oli hieno Sopuli.

Seuramestaruuksissa supermöllit palkittiin kaikki rimakorkeudet samassa ja ilmeisesti puhtaita ratoja ei tullut ja meillä oli nopein aika, koska ollaan Soran kanssa supermöllien seuramestarit 2014! Hauskaa :D Saatiin hienot palkinnot ja kaikkea. Enää meitä ei varmaan siihen sarjaan huolitakaan ja toivon mukaan ensi kevään hallikisoissa ollaan jo kisaavia!


Olen myös asettanut tavoitteeksi viralliset kisat Riihimäellä 22.11. Joten nyt treenataan keppejä ja kontakteja ihan huolella, muuten meillä onkin aikalailla pakka kasassa. Katselin tässä Soralle myös luonnetestiä lokakuun puoleen väliin ja varmaan käyn mittauttamassa aksaa varten sen etukäteen. Eipähän tarvii sitten stressata, tosin jos tosta saa jotain muuta kun medin niin pitää ehkä miettiä silmälaseja tms :D

tiistai 9. syyskuuta 2014

Talvikauden käynnistys

Sunnuntaina pyörähti käyntiin sitten uusi aikakausi mun agilityssa. Treenirepusta saa ottaa melkein kaikki lelut pois ja vain pikkuhäkki kulkee mukana. Nero tulee tästä lähtien jäämään aina kotiin. Sitä ei voi ottaa kentän laidalle "kannustamaan" koska se luultavasti tappais ittensä. Sunnuntainakin se tasan tiesi, mihin oltiin Soran kanssa lähdössä. Nerppa juoksi päättömästi edes takaisin sisällä, törmäsi kaksi kertaa päin ulko-ovea, itki, ei meinannut jäädä sisään ollenkaan ja jäi kuulemma ulvomaan perään. Kivaa.

Soran kanssa siis treenataan sunnuntai-iltaisin klo 20 ja sen jälkeen koulutan 21-22. Sora teki ihan nätisti, mutta itsellä näkyi parin kuukauden aksatauko vähän turhan paljon. Ensimmäistä kertaa Soralla oli ongelmia keinun kanssa. Eka suoritus oli hyvä ja palkkasin keinun jälkeen. Toisella tai kolmannella kerralla Sopuli alkoi tulemaan puolestavälistä keinua alas. Keinu rämisi ja pomppi ehkä himpun enemmän kuin aikaisemmat, muttamutta. Viimeiseksi saatiin kuintekin hyvä suoritus, joskin pikkuisen turhan hidas. Täytyy vaan alkaa taas vahvistamaan keinuakin.

Treeni jäi vähän lyhyeksi, koska Sora onnistui varastamaan 3/4 osaa palkasta melkein heti alussa. :'D Onneksi tollainen kevyt aloitus on ihan hyvä juttu. Treenien jälkeen Sora sai viettää aikaa häkissä. Tunnissa ehti hyvin hiljenemään tollainen haukkuvaisempikin otus.

Sopulille on varattu osteopaattiaika ensi viikon keskiviikoksi. Selvästi oli jotain jumia kyljissä ja Ketola muutenkin käski tulemaan kesän loputtua uudestaan.

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Ei ihmeempää

Aksatauolla on hyvä tehdä kaikkea aksaan liittyvää. Olen opettanut Soralle alkeet 2on2offiin. Opetin asennon täysin sheippaamalla ja vitsi kun oli helppoa. Kaiken lisäksi olen käyttänyt ihan normi ruokanappuloita. Nyt se jo osaa vaa'alle ja laatikolle ja ymmärtää käskyn "stop". Kuusi tai seitsemän treenikertaa on takana. Välillä treeni on ollut koko ruoka ja välillä kaksi super hyvää toistoa ja samantien kaikki safka eteen. Yleensä kuitenkin ollaan tehty toistoja ja lopetettu hyvään, kun suunnilleen puolet ruuasta on ollut jäljellä. Olisihan tämän työn voinyt tehdä kaksi vuotta sitten, mutta mitäs pienistä. Enää tarvii siirtää asento puomille ja ollaan taas askeleen lähempänä oikeita ratoja.

Nero opettelee pöhköjä temppuja. Kielen käyttämistä suusta ulkona, kurre asentoa ja jalkojen välistä pujottelua. Pitää senkin jollain ruokansa ansaita.

Minulla alkoi maanantaina opiskelut, joten muuten elämä on näyttänyt lähinnä tältä: