Torstai ja perjantai

Torstaina tehtiin kivaa rataa agilityssa Neron kanssa.

Vaikeita kohtia oli muutama. 11-13 oli vaikea, ei osattu kumpikaan  mennä sitä oikein. Parilla rauhallisella toistolla tuli ihan nätti suoritus. Toinen oli puomille meno. Olisin halunnut ottaa puomin niin, että olisin ollut jo viimeisen putken puolella, mutta se ei toiminut. Niinpä jäin vähän kauemmas keskemmälle ja ylös käsky ja hitto Nerohan haki puomille. Olin ihan suu ammollaan, kun haki niin hyvin. 17 putkesta oli myös tosi vaikea lähettää eteen. Putken suu oli enemmän estettä 14 kohti ja koirat melkein poikkeuksetta jäi kattomaan, että mihin. Minäkin käsi ojossa huudan eteen ja mitään ei tapahdu. Etupalkalla saatiin kuitenkin hyvä suoritus aikaiseksi.

Mutta meidän kontaktit. Ne oli ihan uskomattoman hyvät! Nero pysähtyi kuin seinään oikeaan kohtaan ja oikea aikaisesti. Ei hidastellut aalla ja puomillekin alkoi tulemaan ihan kunnolla vauhtia. Tehtiin siis aata aluksi yksittäin, eikä taidettu saada yhtään huonoa suoritusta aikaiseksi. Radan keskellä oli sitten vähän liikaa vauhtia ja tuli läpi, mutta seuraavalla ei enää, vaikka otin edellisen hypyn kautta. Ihanaa! Tällä hetkellä ongelmana on, että jos jään jälkeen aalla, Nero kääntyy minua kohti ja oikeastaan putoaa koko kontaktilta. Seuraavaksi otetaankin naksutteluun juuri ne minun taakse jäämiset. Vielä kun saisi sen ymmärtämään, ettei tarvitse olla koko ajan minua kohti.

Soran kanssa jäi tällä viikolla aksa väliin, kun olin niin väsynyt, eikä autossa ollut talvirenkaita.

Ja sitten vielä pitkästä aikaa kuvia, kun niitä tuli kerran otettua.

"Oon kaikista paras!"

"Anteeks Nalle, en oikeesti."

Sora 7kk mitat

Sora täytti 13.10 jo 7 kuukautta. Korkeutta on 37,5 cm ja painoa 7,1 kg.

Kuvassa 7,5 kk

Hei, viime päivinä ei oo satanut!

Maanantain aksassa oli kivaa! Jotenkin agility on nyt koko ajan kivaa. Nero keskittyy täysillä treenaamiseen ja on rauhassa muun aikaa. Tekee hyvin ja vaatii myös mua tekemään hyvin. Kaiken lisäksi meillä tulee koko ajan onnistumisia, mistä seuraa sitten älyttömän hyvä fiilis ja lisää onnistumisia. Tälläista tän pitääkin olla.

Vasemmalla rata ja oikealla keppitreenit

Me aloitettiin radalla. Eipä siinä mitään ihmeellistä. 6 putkelle lähetettiin pimeään putkikulmaan ja siinä pitää muistaa käyttää enemmän vastakkaista kättä. Nero oli sitä mieltä, että ohjasin epäselvästi ja meni ohi. Heti kun aloin oikeasti ohjaamaan putkeen, enkä vain heittämään sinne päin, toimi oikein kivasti. 7 ja 8 välistäveto oli toinen juttu, mitä korjailtiin jonkun verran. Ajattelin rataan tutustuttaessa, että minun täytyy kääntyä kokonaan, jotta Nero tulee oikealle puolelle estettä. Tulihan se, mutta laajalla kaarella ja oma pyörimiseni vei aikaa. Lähdettiin sitten pienentämään liikettä, eikä oikeasti tarvinnut kuin kädellä ohjata. Rintamasuunta ja vauhti pysyivät ja Nero teki todella pienet ja tehokkaat kaarteet. Se onkin hienompi kuin uskoin.

Keppitreeni tehtiin ensin järjestyksessä este-este-putki-kepit. Sujuvasti toimi varsinkin, kun lopetin Neron häiritsemisen ja vain kerroin sille, että kepeille mennään. Putken jälkeen pieni haltuunotto, heti lähetys ja done. Keppien ollessa ekana radalla jouduttiin siis tekemään kepit huonommalla puolella. Ensimmäinen toisto oli hyvä. Toinenkin oli vielä hyvä. Sitten lähtikin alamäki. Nero ei ole oikaissut sitä viimeistä väliä sen jälkeen, kun ensimmäistä kertaa meni oikein. No nyt sitten teki sen taas. Otin liikaa sivuttais välimatkaa ja vaadin liikaa. Muutenkin olisi pitänyt lopettaa edelliseen suoritukseen, sillä näin, että Nero alkoi väsyä. Tyhmä minä. Pari kertaa tehtiin väärin ja sitten sain onneksi sen vedettyä viimeisestä välistäkin kunnolla. Toivottavasti ei jää nyt mitään kummituksia takaraivoon kummallekaan.

Olen naksutellut Nerolle kontaktilaatikkoa viime torstain jälkeen. Yritetään vahvistaa asentoa, jos se auttaisi aalla. Lisäksi olen nostanut laatikon ulkorappusia vasten, jolloin laatikon pinta on enemmän aamaisessa asennossa. Täytyy sanoa, että naksutin on hyödyllinen kapistus. Nero hakee nyt todella hyvin 2on2off asentoon, eikä ole mitään väliä missä minä seison. Takana en ole vielä seissyt, koska silloin olisin yläpihalla, mutta sivussa ja edessä saa olla aika kaukanakin. Toivottavasti tästä olisi apua aan kanssa. Myös keppien sisään menoa olen vahvistanut, sillä Nero lähtee kummasti pujottelemaan toisinaan väärältä puolelta keppejä..

Soran kanssa ollaan naksutettua häkkiä kivaksi paikaksi nyt pari kertaa ja tänään sitten olikin jo niin hauskaa, ettei tahtonut tehdä mitään muuta. Tehtiin siis samaan aikaan takapihalla, minä Neron kanssa ja Ruusu Soran kanssa. Sitten koirien vaihto ja Ruusu naksutteli Nerolle häkkiä ja minä yritin tehdä Soran kanssa takaakiertoja. Mitä vielä, Sora oli siellä häkissä joka ikisen antamani namin jälkeen ja hahhah hauskaa. No, toivottavasti tykkää sitten olla siellä häkissä kanssa.

Terve kakara

Käytiin tänään Neron kanssa joukkotarkissa katsastamassa silmät, polvet ja sydämen. Kaikki olivat terveitä! Joten voidaan huoletta jatkaa harrastamista ihan tosissaan.

Lonkat onkin sitten ainoat, joissa on mitään vikaa. Täytyy käydä kuvauttamassa ne parin vuoden päästä uudestaa, etteivät ole vaan huonontuneet. Jeejee :)

Agility on kivaa!

Torstain rata

Meitä oli torstaina treeneissä vain kaksi, eikä se toinenkaan kuulunut meidän ryhmään. Saatiin tosi kivasti aikaa treenata, hyvät tauot ja pystyttiin tutustumaan kunnolla rataan. Aloitettiin käymällä läpi molempien ohjausvalinnat ja mietittiin, miten kannattaa ohjata. Mä osasin valita hyviä ja sujuvia ohjauksia, eikä Tarjalla oikeastaan ollut ollenkaan korjattavaa. Hah! :D

Otettiin aluksi aata ja voi huoh. Nero tuli joka ikinen kerta läpi. Se ei pysähtynyt kokonaisella aalla kertaakaan. Osasi hienosti tarjota 2on2offia, jos kiepautin alastulolle. Samoin jos juoksi samaa puolta ylös ja takaisin alas, loistava 2on2off. Mutta kokonaisella tuli aina läpi. Kokeiltiin jättää nami heti aan jälkeen, jotta pysähtyisi oikeaan kohtaan. Nokka pysähtyi, mutta jalat heitti vaikka sivu kautta alas. Nero ei vaan osaa yhdistää aan kiipeämistä ja 2on2ff alastuloa toisiinsa. En nyt keksi, että mitä tässä tehdään. Kohta alan oikeasti opettamaan sille juoksukontakteja...

Aan jälkeen tehtiin rataa kahdessa pätkässä 1-10 ja 8-17, mutta jätettiin aa kokonaan pois, eli poikki neloseen ja sitten taas aan jälkeen jatkettiin. Nero siis seisomaan ykkös esteen taakse ja kakkonen pakkovalssilla. Tiukasti haltuun, koska muuten hyppäsi 14. Kolmosen ja nelosen väliin persjättö ja rengas. Parin toiston jälkeen saatiin oikein hieno pätkä aikaiseksi. Hieno minä, koska Nerohan osaa, kunhan vaan ohjaan.

Kutoselle takaakierto, seiskalle ja putkeen sylkkäri/takaaleikkaus hommeli. Nero vaan pudotti tosi monta kertaa seiskan riman. Se ei oikein kestä vielä, jos minä vaihdan suuntaa, vaan lähtee kääntymään esteen päällä, eikä keskity hyppyyn, jolloin rima putoaa. Putken ja pussin väliin persjättö ja sitten jollain valssin tapaisella kepeille. Pussista juoksi pari kertaa ohi, koska olin edellä, jotta ehdin ajoissa valssaamaan kepeille. Kerran vai kaksi palkkasin pelkän pussin ja johan mentiin taas. Kepeille kävin työntämässä Neron väärälle puolelle aloittamaan, väärään väliin ja niin edelleen. Viimeisellä kerralla annoin sen hakea itse ja meni ihan loistavasti sisään. Pitäisi vissiin luottaa vähän enemmän sen osaamiseen...

Tauon jälkeen tehtiin loppuosa. Ei oikeastaan mitään ihmeellistä. Puomin alastulo oli hyvä, kait. 14 ja 15 välissä täytyi ottaa aika hyvin haltuun, ettei karannut kakkoselle. 15 takaakiertona, minkä jälkeen persjättö ennen putkea, jotta olin edes vähän lähempänä putken toista suuta, kun Nero tuli ulos. Sitten vain eteen käsky ja palkka odotti siellä, joten hienosti eteni.

Kaiken kaikkiaan oli hyvä treenit, joskin oltiin molemmat ihan väsyneitä treenien jälkeen. Sora oli myös mukana ja Ruusu naksutteli pennulle häkkiä kivaksi paikaksi. Oikein hienosti osasi jo tunnin lopussa mennä häkkiin. Harjoitelttin vähän leikkimistäkin ja vitsit, kun leikki hyvin!

Kesäkuva ♥

Perjantaina oli Soran vuoro aksata ja kuka tunnustaa käyneensä vaihtamassa mun koiran? Pentu leikki ja riehui ja haki putkeen. Oli innoissaan, motivoitunut ja tykkäsi. Sitä pystyi palkkaamaan sekä lelulla että namilla ja vielä sekaisin. Tehtiin ensiksi ihan suoraa putkea ja palkka oli namikipossa putken päässä. Vitsit, kun Soran pystyi lähettämäänkin sen sinne! Siis ihan mahtava pieni. Toisella kierroksella tehtiin kahden esteen lyhyttä sarjaa lelupalkalla. Esteissä oli siis rimat maassa sellaisten suojien alla, jotteivat rimat pääse pyörimään. Hienosti jahtasi lelua esteitten yli. Pystyi tekemään häiriössäkin, sillä minä liikuin takana mukana ja silti meni, jeejee. Kolmannella kierroksella tehtiin pientä rataa, lähetettiin koira takaakierrolle ja siitä putkeen. Sekin onnistui! Siis koko treenit oli vain onnistumista onnistumisen perään ja jäi niin hyvä fiilis.

Tänään ollaankin pyöritty eri aksahalleilla. Aamulla käytiin Hausjärvellä mittaamassa Nero ja mulla on nyt sitten ihan virallisesti medikoira! Kisakirja löytyy ja virallisiin tähdätään ensi vuoden alussa. Päivällä mentiin omalle hallille katsomaan, kun setä kisasi kolmosissa. Kivaltahan se kolmosten ratakin näytti, kontaktit kuntoon ja me ollaan siellä hujauksessa! ;)

Reeniäreeniä

Sunnuntaina oli siis seuran oma mätsäri. Olin itse talkoolaisena, ensin ilmossa ja sen jälkeen pyörin ympäriinsä. Sora oli Ruusun kanssa kehässä, ja pareista sai punaisen nauhan, muttei sijoittunut ryhmässä. Oli kiva ilma ja paljon ihmisiä ja koiria, joten hyvä päivä.

Ehdottomasti päivän paras osuus oli, kun siivottiin ja Sora pääsi leikkimään ihanan pienen 13 viikkoisen espanjanvesikoira tytön kanssa. Hertta on aivan tajuttoman suloinen ja saivat loistavat leikit aikaiseksi. Juoksivat ja painivat ja olivat niiiin söpöjä. Sorakin selvästi taantui nuoremmaksi, kävivät yhdessä ihmettelemässä kaikkea, pyörivät jaloissa ja kiusasivat vanhempia koiria. Oli aivan puhki koko pentu, kun päästiin kotiin.

Maanantaina aksassa Nero oli jotenkin väsyneen oloinen. Saattoi kyllä johtua siitäkin, että joutui ajattelemaan. Hah, pienen koiran pienet aivoit eivät kestä sellaista. Tehtiin aluksi pussia ja rengasta ihan yksittäin. Pussin kanssa ei mitään ongelmaa. Tehtiin etupalkalla, jotta juoksulinja pussilta saatiin mahdollisimman suoraksi. Rengasta Nero joutui taas miettimään. Taisi pari kertaa tulla väärästä välistä, mutta saatin myös paljon oikeitakin toistoja.

Radanomainen harjoitus oli pimeä putkikulma.

Eli ihan normaalisti esteet, mutta putkeen ei käyty saattamassa, vaan vedettiin vastakkaisella kädellä vähän kauempaa. Sitten sama toisin päin. Sujui niin hyvin, että päästiin harjoittelemaan vielä vastakäännöstä. Eli mentiin siihen toiseen suuntaan ja sen sijaan, että olisin ohjannut ykköseltä suoraan vaan putkeen pitikin tehdä vastakäännös, jolla ohjasin putkeen. Eli minun piti itse kääntyä vasemman kautta ja jatkaa putkeen ohjaamista vasemmalla kädellä. Nero oli ainakin hyvä opettaja, sille ei ihan mikä tahansa kelvannut. Se haukahti aina, kun olin myöhässä, vaikka tekikin ihan oikein. Viimeiseksi sain tosi hyvä suorituksen, johon Nerokin oli tyytyväinen. Tulihan sen liikeradastakin ihan älyttömän paljon pienempi ja parempi.

Vastaisuudessa täytyy muistaa miettiä kunnolla etukäteen, missä kohtaa liikkuu mitenkin. Voi ottaa ihan kunnon kiintopisteen kohdalle, jossa vaikkapa käännytään. Heti kun minulla oli konkreettinen mielikuva, missä kohdassa käännyn, käännös oli ajoissa. Sama täytyy muistaa rataantutustumisessa. MIETI!  Pitää muistaa ajatella, mitä teen, missä teen, miten liikun, miten koira liikkuu. Tulee olemaan huomattavasti helpompaa vastaisuudessa, jos nyt jo alkaa opettelemaan radanlukua kunnolla.

Itsenäisesti tehtiin muutama toisto kepeillä, tällä hetkellä väärältä puolelta sujuu paremmin kuin oikealta... Vauhti on niin paljon kovempi siltä helpommalta puolelta, että Nerolla tulee vahingossa pieniä välejä sekaan. Lisää toistoja vaan.

Treenien lopuksi tehtiin vielä aata, mistä ei sitten tullutkaan enää mitään. Nerppa oli niin väsynyt, että juoksi joka kerta läpi. Kerran jäi aan päälle seisomaan. Ärsyttävää, kun se tasan tietää, missä kohdassa sen pitää pysähtyä. Ensi kerralla otetaan alkuun pari aata, jotta kaikkea vähäistä aivokapasiteettiä ei ole käytetty siinä vaiheessa.

Tänään käytin koirat erikseen lenkillä ja treenailin Soran kanssa takaakiertoja ja Neron kanssa takaakiertoja, pakkovalssia ja sylkkäriä. Sora on niin vaikea tapaus. En oikeasti tiedä, miten sille voisi mitäkin opettaa. Lisäksi sillä nousee tällä hetkellä kierrokset heti, kun alan ohjaamaan kädellä. Mutta me leikittiin ihan mahtavasti! Lakanarätti on paras.

Nero on niin Nero. Kun treenataan ilman esteitä ohjauskuvioita se haukkuu ja komentaa koko ajan. Ilmeisesti pitäisi olla esteet mukana tai ei ole mitään järkeä. Pitää suunnitella itse ensin paremmin mitä tekee ja toteuttaa sitten. Nyt Nero turhautuu heti, kun vähänkin mietin tai ohjaan väärin. Saatiin kyllä oikein hienojakin juttuja ja varsinkin olen ylpeä parista oikeasti onnistuneesta sylkkäristä. Jeejee kuinka kivaa treenaaminen on.

Takaakierto

Me saatiin viime perjantaina Soran kanssa läksyksi opetella takaakiertoa. No ollaan sitten treenattu molempien koirien kanssa puitten kiertämistä melko aktiivisesti. En tiedä mikä sattuma oli, mutta torstaina Neron treeneissä Tarjan rata oli melkein pelkkää takaakiertoa.

Tehtiin kahdessa pätkässä, koska edelleen kaikki on meille suhteellisen uutta. Ensin 1-11 ja sitten 11-18. Nero oli taas ihan älyttömän kivalla päällä, jaksoi keskittyä ja oli silti innoissaan. Tehtiin ensimmäisellä kierroksella rataa 35cm rimoilla, jotta mahdollisimman moni koira hyppäisi samoilla. Toisaalta olisi ollut kivempi tehdä vähän korkeammilla, jotta ei olisi tarvinnut olla ihan niin kamalan nopea...

Nero irtosi tosi nätisti putkeen, joten alun ohjaus oli lähinnä 2 ja 4 välissä seisomista. Neloselle halusin ottaa haltuun siihen väliin, että saatiin mahdollisimman suorat juoksulinjat = nopeampi rata. Neroa saikin ottaa sitten ihan kunnolla haltuun, ettei hypännyt estettä väärältä puolelta. Tehtiin pari toistoa lelun kanssa niin, että otin vaan komennolla 'tässä' koiran ihan syliin asti. Toimi oikein hyvin sen jälkeen myös radan osana. 5 takaakierto oli helppo, mutta kutonen.

Olisin halunnut tehdä persjätön ennen estettä ja kierrättää putken puoleisen siivekkeen kautta, jotta ne juoksulinjat olisivat olleet taas mahdollisimman suoria. En kuitenkaan ehtinyt sinne millään, joten päädyttiin ratkaisuun, että kierrätän toiselta puolelta, mutta teen heti esteen jälkeen persjätön, jolloin koira on oikealla kädellä esteen jälkeen, mistä olikin paljon helpompi ja nopeampi jatkaa seiskalle. No sitähän sitten treenattiin. Ensin olin itse ihan kujalla, enkä osannut ottaa tarpeeksi napakasti ja taakse oikeaa kättä. Sitten olin liian kaukana esteestä. Ja koska asia oli Nerolle uusi, se ei ymmärtänyt mitään mun säälittävästä räpiköinnistä. Tehtiin sitten muutama toisto niin, että otin Neron lelulla haltuun oikealle puolelle ja alkoihan se sujua. Saatiin siihen oikein hieno ja nopea kierto.

Ysi esteen pystyin merkkaamaan ja lähtemään jo itse etenemään kohti 10 ja 11. Ensin ohjasin aivan liian löysästi, joten Nero päätti käydä hyppäämässä välissä 1 esteen. Kun otin jämäkämmin haltuun, Nero päätti ottaa putkeen komennon sillä sekunnilla ja mennä väärästä päästä sisään. Muutama kerta tarvittiin, että sain oikein. 11-18 olikin sitten huomattavasti suoraviivaisempaa, eikä ollut ongelmia. Viimeinen rata näytti jo kuulemma ihan oikealta vauhdikkaalta agilityradalta, jes!

Toisella kierroksella säästettiin aikaa ja tehtiin 20cm rimoilla. Jei. Olin vielä enemmän myöhässä kuin aluksi, vaikka osasinkin jo itse liikkua radalla. Se sitten näkyikin, varsinkin 6 esteellä. Tein esteen jälkeisen persjätön niin kiireellä, että Nero hyppäsi tosi monta kertaa aidan takaisin päin. Luulin taas, että pitää viipottaa, vaikka olisi voinut vähän enemmän keskittyä. Pari kertaa taas lelun kanssa haltuun oikealta puolelta ja alkoi sujua.

Ja sitten murheenkryyni 10-11 väli. Nero luuli osaavansa radan. Se meni AINA putkeen väärästä päästä. Kuulemma putkeen käsky tuli monta kertaa juuri, kun Nepsu oli suun kohdalla, totta kai se menee putkeen. Mutta sitten kun en enää edes sanonut komentoa ja ohjasin koko kropalla kauempaan päätyyn ja yhtäkkiä se koira tulikin sieltä päästä ulos. Otin sitten paremmin haltuun, mikä tarkoitti, että Nero oli suunnilleen jalassa kiinni ja silti siellä väärässä päässä putkea. Multa taisi päästä kovin naisellinen karjahduskin, kun hermo meinasi mennä (oikeasti se oli siis korjausääni ja samalla turhautumisen purkaus :D) Katsomolla ainakin oli hauskaa... Lopulta me käveltiin sinne oikeaan päähän putkea, jotta onnistui. Taidettiin me sen jälkeen saada vielä yksi onnistunut vauhtisuorituskin, mutta joo. Loppurata oli taas iisi.

Ihan lopuksi tehtiin vielä pari kertaa puomia, kun se oli niin jännä keinun jälkeen. No ei ollut kyllä mitään ongelmaa. Kontaktitkin sujui ihan hyvin. Kerran tuli läpi, mutta korjaus oli tosi nopea. Viimeinen suoritus oli niin uskomattoman hyvä, etten meinannut käsittää Neron tehneen sen. 2on2off hyvästä vauhdista ja täysin paikoilleen. No, täytyy myöntää, että käskykin oli melko voimakas, liekö siitä johtunut. Seuraava vaihe onkin saada puomin suorittamiseen vauhtia, koska nyt Nero ravaa ja tavoite olisi tietenkin mahdollisimman vauhdikas juoksu. Kaikien kaikkiaan älyttömän kivat treenit, ja opittiin paljon. Jäi niin kiva fiilis, ettei jaksa odottaa ensi kertaa!

Perjantaina oltiin taas Soran kanssa alkeiskurssilla. Onnistuttiin eksymään (joku ajoi väärää moottoritietä..........), joten oltiin vähän myöhässä, muttei onneksi haitannut. Sora kärsii pienestä matkapahoinvoinnista, toisin sanoen oksentaa oikeastaan joka kerta vähän pidemmillä matkoilla. Tänään annoin sitten postafenin, koska auton ainainen siivoaminen ei ole ihan hirmuisen kivaa. Johtuiko sitten siitä vai jostain muusta, mutta Soraa ei ihan hirveästi voinut tänään kiinnostaa. Ja kaiken lisäksi se oksensi kuitenkin menomatkalla.

Aluksi näytettiin läksy, eli takaakierto. Heti kun sain pennun hoksaamaan, että hei nyt tehdään jotain, niin sujui oikein hyvin. Sitten alettiin tekemään putkea. Taas oli tarkoitus palkata lelulla, mutta eihän siitä mitään tullut, kun toista ei huvittanut leikkiä. Nätisti juoksi kyllä putkeen, mutta ei se nyt niin innokasta tekemistä ollut. Tehtiin siis niin, että kutsuin Soraa putken toisesta päästä. Putkeen lähetys ei onnistunnut ollenkaan, varsinkaan sen lelun kanssa. Toisella kierroksella otin mukaan namialustan ja makkaraa. Sora oli heti paljon motivoituneempi ja huomattavasti innokkaampi. Saatiin jotain aikaiseksi, mikä oli jo voitto sinänsä. Kuvat oli niin pimeitä, ettei niitä kannata laittaa tähän postaukseen.

Tällä hetkellä jotenkin tuntuu, etten saa tosta kurssista mitään irti. Matka on tosi pitkä nähtynä siihen, että kuinka vähän ehditään treenaamaan. Se halli on aika hirveän pieni ja ahdistava. Ja mä kyllä ymmärrän ja tiedän, kuinka paljon helpompaa on palkata koiraa lelulla aksassa, mutta en ymmärrä, että miksi pitää tuputtaa, kun toista ei vaan kiinnosta. Nytkin meillä meni kauheasti aikaa siihen, että kouluttaja käski meitä leikkimään. Mä voin kyllä harjoitella leikkimistä kotonakin, ja harjoittelenkin. En tahtoisi tuhlata siihen maksettua aikaa. Täytyy nyt katella, että mitä tästä tulee. Ensi kerralla jää postafenit ottamatta, jos se vaikka vaikuttaisi pentuun positiivisesti. Toivotaan niin ja huomattavasti lisää innokkuutta olisi tolle tilauksessa. Toisaalta se on vielä pieni, joten meillä on hyvin aikaa.

Victory!

Viikkoon on mahtunut agilitya, aksaa ja liitelyä. Neron kanssa on ollut kolmet treenit ja Sora pienikin pääsi kokeilemaan. Lisäksi ollaan tehty pitkiä syyslenkkejä, lenkkarit jalassa ja märkänä. Ja olen tainnut hukata Neron suhteellisen uuden nylonisen puolkurkkarinkin johonkin. Jee...

Viime maanantaina treeneistä on parhaiten jäänyt päähän se, että olen ihan liian hidas ja että kengät lenteli. Ei nimittäin ollut lenkkarit jalassa, kun olivat kastuneet edellisenä päivänä. Keinua tehtiin ja Neroa pelotti. Voi mun pientä arkaa perroa.

Torstain aksassa meillä oli sijainen, jolla oli ehkä hiukkasen liian suuret odotukset ryhmän tasosta. Meitä oli huimat kaksi paikalla (kaksi muuta treenasi viereisellä kentällä toisessa ryhmässä?), joten ainakin saatiin keskityttyä ihan kunnolla omiin suorituksiin. Tekemämme rata oli ilmeisesti kolmosten tasoa, mutta pätkittiin sitä ja jätettiin tyhmiä esteitä pois välistä (keinu...) Nero ei tykännyt puomista ollenkaan, ilmeisesti keinu oli astetta pelottavampi tapaus. Pari kertaa tehtiin yksittäisenä ja johan toimi taas. Positiivisinta radalta oli, että aan alastulokontakti oli ihan huippu! Nepsuliini teki esteen vauhdilla ja jäi tasan seisomaan siihen mihin piti. Oli ihan kivat treenit, vaikka olikin ehkä meidän taitotasolle hieman liikaa.

Perjantaina alkoi ESSn järjestämä pentualkeis-/alkeiskurssi. Suunnattiin siis Malmille, tuuliseen ja sateiseen syysmyrskyyn. Kurssilla on meidän lisäksi viisi shelttiä. Halli oli melkoisen pieni, mutta onneksi siellä oli erillinen tila, jossa odottaa koiran kanssa tai jättää koirat odottamaan. Hyvä yhdistelmä, kun oli samaan aikaan kolme pienintä pentua, Sora ja kaksi muuta, odottamassa. Ääntä riitti. Oikein lietsoivat toisiaan.

Me aloitimme leikkimällä koirien kanssa. Sora leikki yllättävän hyvin! Tein viime viikolla vanhasta lakanasta vetolelun, lakananpalaan pari solmua ja avot. Sora saa siitä paljon paremmin kiinni kuin hienoista ja kalliista leluista, joita on tullut ostettua. Pentu suorastaan repi lelua ja pientä murinaakin kuului välillä, jes!

Ensimmäinen varsinainen esteharjoitus oli putki. Tehtiin ihan suoraa putkea ja palkattiin lelulla. Koulutusohjaaja piti koiraa toisessa päässä putkea ja itse oltiin toisessa päässä kutsumassa. Soralle suurin ongelma oli, että piti mennä vieraan ihmisen syliin. Putkesta paineli oikein nätisti. Tehtiin sekä keltaista että mustaa putkea, jottei myöhemmin tule erilaisien putkien kanssa ongelmaa.

Toinen tehtävä oli siivekkeen kiertäminen. Me ei olla ennen harjoiteltu yhtään kiertämistä, mutta ihan hyvin sujui. Tässä palkattiin namilla ja käskyksi takaa. Namit meinasivat vain olla liian hyviä, joten kierrokset nousi ja saattoi se vähän kädessäkin roikkua. Mutta eipä se mitään, parempi vain että on innoissaan.

Kotiläksyksi saatiin kiertämisen harjoittelua, tavoitteena saada koira lähetettyä noin metrin päästä kiertämään siiveke. Tänään kokeilin ensimmäisen kerran lenkillä, ihan normaaleilla nappuloilla ja hihhei. Kierrokset nousi nollasta sataan alta sekunnin, kun oli kaksi muutakin koiraa mukana. Onneksi saatiin tehtyä oikeita suorituksia ja nyt ollaan siis hyvällä alulla.

Tänään agilityssa palattiin perusteisiin. Tehtiin yksittäistä keinua, rengasta ja otettiin keppejä. Neroa ei pelottanut keinu enää niin paljon. Olin itse jämäkämpi "sähän muuten kävelet sinne toiseen päähän" ja asenne auttoi. Kyllähän sitä vielä vähän pelottaa, muttei läheskään samalla tavalla kuin viimeksi.

Renkaasta Nero on tullut nyt pari viime kertaa ohi. Varsinkin jos minulla on rintamasuunta jo johonkin muualle. Tänään meni joka ikinen kerta renkaan läpi. Palkkasin lähinnä etupalkalla ja hieno. Kerran meinasi mennä sivusta, mutta ihan selvästi hiffasi itse, ettei näin, koska meni hyvin nopeasti maahan ennen estettä ja jäi miettimään. Uudella yrityksellä sujui hienosti.

Ja sitten se päivän voitto. Meidän kepit sujuivat myös väärältä puolelta! Otin käsiavun mukaan, mutta mitä sitten. Nero tuli joka ikinen kerta oikeasta välistä! Ihan hurjat leikit sai palkaksi. Oikealta puolelta ei sitten sujunutkaan ihan yhtä nätisti, sillä lisättiin alkuun putki ja hyppy sekä keppien jälkeen vielä hyppy. Kierrokset nousivat ja samaa tahtia katosi keskittyminen. Kultaista keskitietä etsimässä. Saatiin me siihenkin onnistunut suoritus. Note to self, ei etupalkkaa keppien kanssa. Paineistaa pientä perroa vielä liikaa. Ja lisää toistoja! Kaiken kaikkiaan jäi päälle voittajafiilis ja hip hei hurraa!

Kotona käytiin vielä kävelemässä Neron kanssa pieni lenkki ja kerpele se osasi tehdä 2on2offin kivelle, vaikkei ole ikinä tehnyt. Pysähtyi just siihen mihin piti nopeasti ja tarkasti. Voitto x2!

Pitkästä aikaa

On päässyt vähän kulumaan aikaa viime päivityksestä. Me ollaan puuhailtu kaiken näköistä. Soran kanssa mätsäreitä ja yksi pentunäyttely ja Neron kanssa ollaan aksattu oikein ahkerasti. Soran pentukurssi loppui ja vaikka oltaisiin päästy pentu2 kurssille, jouduttiin jättämään väliin, koska olisi ollut täsmälleen samaan aikaan kuin Neron torstai aksa. Ensi perjantaina Sorakin pääsee siis liitelemään, kun pentualkeiskurssi alkaa. Ihan huippua!

Soran 6 kk mitat olivat siis 36,5cm ja 6,4kg. Kohta pitääkin ottaa jo 7kk mitat ja kuvat. :D

Viime viikon lauantaina käytiin Orivedellä pentunäyttelyssä. Shelttien urospentujen 5-7kk ryhmään oli ilmoitettu kolme pentua ja sattumalta olivat kaikki Röllin pentuja. Onneksi muut kaksi olivat soopeleita, joten Sora erottui joukosta. Päivä oli sateinen ja melkein koko aika istuskeltiinkin sateenvarjojen alla piilossa ja odotettiin. Oltiin pienesti etuajassa, mutta parempi niin. Sorahan oli sitten ihan märkä, kun kehä lähestyi, joten ei alettu edes harjailemaan mitenkään. Pyyhkeellä kuivaksi ja eikuin kehään. Sora esiintyi parhaiten pennuista ja saatiin oikein hyvä arvostelu. Tyytyväisinä, nälkäisinä, väsyneinä ja märkinä lähdettiin ajamaan kotiin kaiken maailman pikku teitä pitkin. Maisemareitti!

Vielä arvostelu. Tuomarina oli siis Irina Poletaeva.
"Hyvät mittasuhteet ja sukupuolileima. Erinomainen luusto. Hyvä pää ja ilme. Saksipurenta. Hyvät korvat. Erinomainen kaula. Hyvä selkä. Lantio voisi olla pidempi ja parempi asentoinen. Rintakehä hyvin kehittynyt ikäisekseen. Hyvät kulmaukset. Hieman ahdas kinner. Hyvä karva."

Agilitykin on sujunut nätisti. Kaikkea kivaa ollaan tehty ja palkan vaihdon jälkeen Nero keskittyy paljon paremmin siihen agilityyn, eikä vain leluun. Viime maanantaina tehtiin keinua ja siitä saatiinkin sitten pienoinen ongelma aikaiseksi. Neroa pelotti keinun liike, luultavasti lopun tärähdys. Aikaisemmin ollaan tehty keinua kerran, mutta nurmella, joten keinu ei tärähtänyt niin paljon. Lisäksi itse varoittelin ja käskin hidastaa liikaa, annoin merkkejä, että joku on pielessä. Heti kun otin itse reippaammaalla vauhdilla, sujui paljon paremmin. Toivottavasti ei saada mitään ongelmaa aikaiseksi, vaan seuraavalla kerralla sujuu paremmin. Ollaan myös harjoiteltu erilaisia ohjauskuvioita (takaa leikkauksia, persjättöjä, valsseja, sylkkäreitä) ja ohjaaja on kyllä niin kujalla, että propsit aina koiralle, kun menee oikein!

Tänään oltiin syyskävelyllä koko perhe ja koirilla ainakin oli kivaa!

Vauhtia riitti!

Kakarat leikki koko ajan

Lentokala :D

Posetus, huomatkaa heijastimet!

Kaunis ♥